Onko eläkkeiden korotuksiin varaa? Dosentti vastaa

– Taitetun indeksin käyttöönotto liittyy 1990-luvun puolivälin suuren laman kaaokseen ja paniikkiin, silloinhan leikattiin eläketurvaa vähän joka puolelta. Tämä indeksi oli yksi leikkauskohde, josta käytiin hyvinkin rajua keskustelua, dosentti Olli Pusa kertoo Studio55.fi-lähetyksessä. 

Silloin lakiin kirjoitetusta muutoksesta huolimatta keskusteluissa oli Pusan mukaan sävy, että indeksin taitto oli väliaikainen kriisinhoitotoimenpide. Nyt muutos on ollut väliaikainen 20 vuotta.

Mikäli eläke olisi sidottu palkkaindeksiin, olisi eläke kasvanut tai ainakin säilyttänyt arvonsa paremmin, sanoo Pusa.

Pusa antaa esimerkin yksittäisen henkilön eläkkeestä. Kuviteltu henkilö on ollut eläkkeellä vuodesta 1996, siitä lähtien kun indeksi otettiin käyttöön. 

– Hänen eläkkeensä tällä hetkellä on 1550 euroa. Palkkaindeksillä eläke olisi ehkä 2170 euroa. Ero saattaa olla 600 euroa, eli se saattaa olla eläkeläisen toimeentulon kannalta ihan olennaisen tärkeä kysymys. Mitä pidempään tämä vaikuttaa, sitä tärkeämpi tekijä se on. 

Kuva 1. Keskimääräinen vanhuuseläke nykyisen taitetun indeksin ja palkkaindeksin mukaan.  MTV

Eläkerahastot tuottoisia

Työeläkkeet maksetaan työeläkerahastoista, joihin kerätään maksut nykyisiltä työntekijöiltä ja työnantajilta. Jos menoja on enemmän kuin tuloja, katetaan ne työeläkerahastoista. Pusa ottaa esimerkiksi vuoden 2014 (kuva 2).

– Vuonna 2014 menot olivat 24,8 miljardia ja tulot 24,5 miljardia. Eli vajetta tuli noin 300 miljoonaa.

Kuva 2.  MTV

Puuttuva 300 miljoonaa katettiin eläkerahastoista. Pusan mukaan työeläkerahastot ovat varsin suuria ja tuottoisia. 

– Vuoden 2014 alussa eläkerahastot olivat yli 160 miljardia ja tuotto lähes 12 miljardia. 2014 oli siis hyvä vuosi sijoitustoiminnallisesti. Vuoden lopussa rahastoissa olisi ilman mitään rahan ottamista ollut 174 miljardia (kuva 3), Pusa kertoo.

Asiantuntijat kiistelevät siitä, voiko rahastojen hyvää tuottoa pitkällä aikavälillä kuitenkaan taata. 

– Ei kukaan sellaista voi taata, ei suostu takaamaan, mutta jos se 7 miljardia on se keskiarvo, niin sen ympärillä tuotto vaihtelee vuodesta toiseen. Rahastoja on kolme kertaa enemmän, kuin mitä alun perin arveltiin tarvittavan, Pusa toteaa.

Mitä palkkaindeksin käyttöönotto maksaisi?

Jos eläkkeitä ryhdyttäisiin maksamaan alkuperäisen palkkaindeksin mukaan, eläkkeet nousisivat samassa suhteessa kuin palkat. Kuinka paljon tämä lisäisi eläkemenoja vuodessa?

– Tässä on hyvin kaavamainen kuva (kuva 4). Noin 300 miljoonan korotus vuodessa – ja seuraavana vuonna – ja se vain kasvaa, koska tietenkään aikaisempia indeksikorotuksia ei peruta, Pusa selventää.

Kun eläkemenot ensimmäisenä vuonna olisivat 300 miljoonaa, niiden kasvaessa vuosi vuodelta ne olisivat 20 vuoden kuluttua 6 miljardia vuodessa.

Mistä ylimääräinen raha voitaisiin ottaa?

Kuva 4. Eläkemenoihin tarvittava lisäraha.  MTV

Jos eläkerahastojen vuotuiset tuotot olisivat keskimääräisillä oletuksilla 7 miljardin luokkaa, Pusan mukaan se kattaisi menot vuosittain.

– Sijoitustuotoista sen pystyisi rahoittamaan, ilman että rahastot lähtisivät vajoamaan.

Onko Suomella varaa maksaa palkkaindeksin mukaisia eläkkeitä?

– Minun mielestäni se on mahdollista, mutta se pitäisi tehdä sillä tavalla, että jos otetaan palkkaindeksi käyttöön, niin määritellään, että viiden tai kymmenen vuoden päästä valtio asettaa komitean, joka katsoo, miten sitä pitää hienosäätää. Palkkaindeksi voi olla vaikka 75 prosenttia. Eihän meillä ole mitään järkeä kerätä 700 miljardia nykyrahassa eläkerahastoon.

Miten eläkkeiden korotus näkyisi Suomen taloudessa seuraavan 20 vuoden aikana? Katso koko lähetys!