Ikä, traumat, kielipää ja juttuseura vaikuttavat siihen, miten ulkomailla asuminen vaikuttaa ihmisen kykyyn puhua äidinkieltään, kertoo BBC.
Jos koira osaisi puhua, mitä se kertoisi? Katso yllä olevalta videolta.
Pitkään ulkomailla asunut voi äidinkielellään puhuessaan alkaa takellella. Sanojen ja lauserakenteiden unohtaminen voi tuntua nolota ja ikävältä – onhan äidinkieli elimellinen osa monen ihmisen identiteettiä.
Kun ihminen ryhtyy opettelemaan uutta kieltä, kaksi järjestelmää alkaa kilpailemaan keskenään.
Alle 12-vuotiaana lapsen kielelliset kyvyt ovat erityisen alttiina. Esimerkiksi adoptoidut lapset voivat unohtaa äidinkielensä miltei täysin, jos heidät viedään synnyinmaastaan.
Voisikin kuvitella, että äidinkieli palautuu sitä huonommin mieleen, mitä pidempään on asunut ulkomailla. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
Trauma voi pyyhkiä äidinkielen mielestä
Aikuisten kohdalla äidinkielen täydellinen unohtaminen vaatii erityisolosuhteet, kuten traumatisoivan tapahtuman.
Kielentutkija Monika Schmid havaitsi analyysissaan, että toisen maailmansodan aikana Saksasta natsien vainoja paenneiden juutalaisten saksantaidot vaihtelivat sen mukaan, missä vaiheessa henkilöt olivat lähtenyt maasta. Ensimmäisinä paenneet tapasivat puhua saksaa paremmin kuin myöhään Saksasta lähteneet. Kyseessä oli traumasta johtuva kielen unohtaminen.
– Saksa petti minut. Yhdysvallat on kotimaani, englanti kieleni, luonnehti eräs analyysin kohteista.
Kielipäällä on vaikutusta
Myös ihmisen kielipää vaikuttaa siihen, unohtuuko äidinkieli ulkomailla asuessa. Mikäli ihminen on yleensä ottaen hyvä kielissä, hän ei todennäköisesti menetä kykyään puhua äidinkieltään, vaikkei sitä pitkiin aikoihin käyttäisikään.
Kyky useamman kielen natiiviin puhumiseen on suuresti yhteydessä siihen, miten aivomme osaavat erotella eri kielet toisistaan. Kun ihminen näkee edessään vaikkapa tuolin, hänellä on esineelle useampi sana – vaikkapa suomen ’tuoli’ ja englannin ’chair’. Jos aivojen kyky kontrolloida tuota sanavalintoihin liittyvää mekanismia on heikentynyt, puhujan on vaikea löytää sopiva sana oikeaan asiayhteyteen.
Kielihybridit syövät ajan myötä äidinkieltä
Toisen natiivipuhujan kanssa puhuminen voi tuottaa jopa suurempia ongelmia äidinkielen muistamisen suhteen. Houkutus pitäytyä yhdessä kielessä nimittäin heikkenee, kunhan vain molemmat keskusteluun osallistujat tulevat ymmärretyiksi. Lopputuloksena voi olla kielellinen hybridi.
Esimerkiksi suomalaisia kuunnellessaan huomaa usein englannin valta-aseman populaarikulttuurissa. Kielen vaihtaminen kesken lauseen ei tietenkään ole sama asia kuin äidinkielen unohtaminen, mutta se voi tehdä ajan myötä yhä vaikeammaksi yhdellä kielellä puhumisen sitä vaativissa tilanteissa.
Äidinkieli voi saada uusia vivahteita
Sanojen hapuilun lisäksi ulkomailla reissailu saattaa näkyä äidinkielen puhumisessa aksentin muuttumisena. Myös sanajärjestys voi saada eksoottisia piirteitä, kun henkilö ujuttaa huomaamattaan äidinkieleensä elementtejä toisesta kielestä.
On myös hyvä muistaa, että ainakin aikuisten kohdalla matka isänmaahan tavallisesti auttaa muistamaan äidinkieltään paremmin.
Lähde: BBC
***
8:25
