MTV Uutiset teki matkan paljon puhuttuun virtuaalimaailmaan.
Kun Facebook kertoi syyskuussa vaihtavansa yrityksensä nimeksi Meta, alkoi kova keskustelu.
Nimen vaihdos oli yrityksen perustaja-toimitusjohtaja Mark Zuckerbergiltä peliliike tulevaisuuteen. Se oli viesti siitä, että Facebook haluaa olla mukana metaversumikilvassa.
Mutta mikä edes on metaversumi? Ja miksi siitä kilpaillaan?
Metaversumi on "internetin seuraava muoto"
Kryptovaluuttojen asiantuntija ja kirjailija Elias Ahonen on tutkinut metaversumeja jo vuosia. Hän kirjoittaa tällä hetkellä pro gradu -tutkielmaa NFT-taiteesta sekä sen oikeudellisista aukoista ja epävarmuustekijöistä.
NFT tulee sanoista non-fungible token, joka tarkoittaa kryptovaluuttatekniikkaa, jolla voidaan yksilöidä lohkoketjun avulla virtuaalisia asioita ja esineitä, kuten taidetta.
Ahonen kuvailee metaversumia ikään kuin internetin seuraavaksi muodoksi.
– Tulevaisuudessa internet alkaa muistuttaa yhä enemmän maailmaa, jossa elämme juuri nyt. Voit esimerkiksi nähdä kavereita, omistaa asunnon, tai tehdä töitä reaalimaailmassa.
– Nämä samat lainalaisuudet voivat päteä myös metaversumissa, jota rakennetaan tällä hetkellä kovaa vauhtia, Ahonen kertoo.
Se mitä Facebook puuhaa metaversumin parissa, poikkeaa paljon siitä, miltä lohkoketjuun perustuva metaversumi näyttää.
– Facebook suunnittelee ilmeisesti metaversumia, joka on täysin sen hallinnan alainen. Lohkoketjuun perustuvaa metaversumia taas hallinnoivat sen käyttäjät. Ero on kuin demokratialla ja diktatuurilla.
Axie Infinityllä on varsinkin Aasiassa jo aktiivinen fanikunta.
Axie Infinityssä koulutetaan pelihahmoja
Ahonen muistuttaa, että metaversumi on suurimmaksi osaksi vielä täysin raakile ja konseptitasolla. Se minkälaista siitä visioidaan, on edelleen kaukana vuosien päässä konkreettisesta.
Vai onko?
Muutamia niin sanottuja metaversumeja on jo olemassa.
Esimerkiksi vietnamilainen pelistudio Sky Mavis julkaisi vuonna 2018 metaversumipeli Axie Infinityn, ja se on onnistunut keräämään Aasiassa ison peliyhteisön.
Axie Infinityssä kehitetään Axie-nimisiä eläimiä muistuttavia pelihahmoja. Kuka tahansa pääsee pelaamaan peliä, kunhan omistaa kolme Axieta, joita on olemassa rajoitetusti.
Siinä missä Axieita pystyi ostamaan vielä hetki sitten muutamilla euroilla, ovat Axieiden hinnat kohonneet jo useisiin satoihin, ellei jopa tuhansiin tai kymmeniin tuhansiin euroihin.
Kalliit hinnat ovat muokanneet peliä siihen suuntaan, että Axieita vuokrataan pelaajille korvausta vastaan.
– Pelaamalla tienataan niin sanottua pelirahaa, jotka ovat kryptovaluuttaa. Niillä on siis markkina-arvoa ja ne voi muuttaa halutessaan euroiksi tai dollareiksi.
– Esimerkiksi Filippiineillä on tuhansia ihmisiä, jotka pelaa tätä peliä täyspäiväisesti tienatakseen. He tienaavat enemmän kuin monissa työpaikoissa.
NextEarthissa ostetaan pinta-alaa maapallolta. MTV Uutisten toimitus on myyty.
Pinta-alaa haalitaan The Sandboxin ja NextEarthin kaltaisissa metaversumeissa
Virtuaalinen omistaminen on olennainen osa metaversumia.
Esimerkiksi The Sandbox ja NextEarth -projekteissa haalitaan tällä hetkellä pinta-alaa valtavasta pelimaailmasta, jossa ihmiset pääsevät tulevaisuudessa toivon mukaan seikkailemaan. Maata pääsee ostamaan itselleen virtuaalivaluutalla.
– The Sandbox on ikään kuin yksi iso virtuaalinen hiekkalaatikko, jossa pelaajat viettävät aikaa. Voit omistaa palan tästä hiekkalaatikosta ja rakentaa sinne käytännössä mitä itse haluat.
Hiekkalaatikosta ovat ostaneet omat tonttinsa jo esimerkiksi Snoop Doggin, Gordon Ramsayn ja DeadMousen kaltaisen julkisuuden henkilöt. Myös vaateyritys Adidaksella sekä pelistudio Atarilla on oma iso maapalansa hiekkalaatikosta.
NextEarthissa taas pelialueena toimii maapallo, josta löytyvät kaikki tosielämässäkin olevat kaikki meret, metsät ja kaupungit. Jos omistat oikeassa elämässä asunnon tai maapalan, voi sillä olla NextEarthissa jo uusi omistaja.
New Yorkin Manhattan tai Roman keskusta on NextEarthissa kokonaisuudessaan loppuunmyyty. Helsingin keskusta alkaa olla NextEarthissa myös jo vallattu.
Snoop Doggin omistama alue The Sandboxissa.
Miksi kukaan pulittaisi tuhansia euroja virtuaalisesta asiasta, esineestä tai maapalasta?
Molemmissa peleissä maapalojen hinnat ovat nousseet lyhyessä ajassa pilviin.
Sandboxissa palasta virtuaalimaata saattaa joutua maksamaan jo kymmeniä tuhansia euroja. NextEarthissa esimerkiksi Taj Mahalin tai Madison Square Gardenin kaltaisista maamerkeistä saa pulittaa niin ikään uskomattomia summia.
Miksi kukaan ylipäätään kiinnittäisi tuhansia euroja virtuaalimaan omistamiseen? Ahonen vertaa ilmiötä aivan internetin alkuaikoihin, kun kaikki oli uutta ja erikoista.
– Kun internet teki vasta tuloaan, ihmiset halusivat esimerkiksi varata hyvällä nimellä varustetut sähköpostiosoitteet tai nettisivut. Nyt näissä alkeellisissa metaversumeissa halutaan varata hyviä maapaloja, josta voi olla hyötyä tulevaisuudessa.
Mutta mitä hyötyä esimerkiksi virtuaalisen Taj Mahalin omistamisesta voi olla?
Monet metaversumeja kehittävät studiot lupailevat, että alue kääntyy virtuaaliseksi pelimaailmaksi ja jos pelimaailmasta onnistuu omistamaan palasen nyt, voi siitä olla hyötyä tulevaisuudessa.
– Se on tällä hetkellä monen metaversumin lupaus. Metaversumien tiimoilta liikkuu tällä hetkellä paljon odotuksia ja puhdasta hypeä. Kehittäjiä on liikkeellä jo paljon, osa tulee epäonnistumaan varmasti.
Ahonen kuitenkin uskoo, että maan omistaminen käsitteenä tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Hänen mukaansa metaversumit ovat tekemässä muutosta eturintamassa.
– Varmasti oikeakin maa ja asunnot menevät kaupaksi myös tulevaisuudessa. Virtuaaliset pelimaailmat ovat kuitenkin tuttu ympäristö esimerkiksi nuoremmalle sukupolvelle ja uskon, että he haluavat omistaa osan myös metaversumista, jossa he tulevat viettämään paljon aikaa.
MTV Uutisten kävi tutustumassa metaversumeihin. Katso yläpuolelta löytyvältä videolta, miltä virtuaalisessa pelimaailmassa näyttää.
Juho Lauri työskentelee MTV Uutisissa videotuottajana sekä uutistoimittajana.
Videotuottajana Juho Lauri vastaa uutispäivästä videokerronnan keinoin MTV Uutisten digitaalisilla alustoilla. Toimittajana hän on erikoistunut videovetoisiin uutisiin sekä suoriin lähetyksiin ja tutkiviin aiheisiin laajassa mittakaavassa.
