Viini on viisasten juoma, mutta kumpi tekee ihmisen luovemmaksi: olut vai kahvi?
Monen mielestä parhaat ideat syntyvät muutaman oluen nauttimisen jälkeen. Toisaalta nämä nousuhumalassa keksityt kuningasideat toteutuvat käytännössä vain harvoin – ellei apuna sitten ole aivoja virkistävää kahvia. Mutta kumpi juomista sitten todellisuudessa on parempi vaihtoehto luovan ajattelun kannalta? Kahvin ja oluen luovuutta parantavat hyödyt voidaan selittää tieteellisesti.
Tutkijoiden mukaan viisi sekuntia ennen niin sanottua heureka-hetkeä aivoissa tapahtuu selkeä muutos: alfa-aaltojen määrä lisääntyy huomattavasti ja aktivoi aivojen ylempää temporaalipoimua. Nämä alfa-aallot on yhdistetty rentoutumiseen, mikä selittää sen, miksi monet ihmiset saavat hyviä ideoita esimerkiksi kävellessä tai suihkussa. Myös alkoholi rentouttaa oloa, joten alfa-aaltoja syntyy samalla tavalla ja luovat ajatukset heräävät.
Oluen vaikutus aivoihin
Ihmisen aivokuori kontrolloi tietoista ajattelua, vuorovaikutusta sekä kielellisiä kykyjä. Kun alkoholi saavuttaa aivokuoren, tunnet olosi vähemmän keskittyneeksi. Samalla alkoholi kuitenkin vapauttaa aivot häiriötekijöiltä, jotka yleensä vellovat mielessä. Kun veren alkoholipitoisuus siten saavuttaa 0.07 promillea, sinusta tulee tutkitusti luovempi.
Hyvät puolet: Olut saa sinut vähemmän huolestuneeksi ympäröivästä maailmasta ja saatat mahdollisesti keksiä hyviä ideoita
Huonot puolet: Useamman oluen nauttiminen aiheuttaa keskittymiskyvyn menettämistä ja huonontaa muistia
Milloin kannattaa juoda? Olut on hyvä vaihtoehto, jos haluat keksiä alustavan idean.
Kahvin vaikutus aivoihin
Adenosiini säätelee aivoissa uni-valverytmiä. Kun adenosiini sitoo itsensä adenosiini-reseptoriin, tunnet olosi uneliaaksi. Kun kuvioihin ilmestyy sitten yhtäkkiä kahvi, adenosiini-reseptori sitookin itsensä kofeiiniin. Viisi minuuttia myöhemmin tunnet olosi virkeämmäksi!