Olikohan murtomiehen tripla-alennus jo liikaa?

25-vuotias mies murtautui viime kesänä kaikkiaan 64 kotiin eri puolilla maata. Niistä tosin 14 jäi yritykseksi, mutta saaliiksi kertyi koruja, kelloja ja rahaa sekä muuta kaikkiaan 636000 euron arvosta. Murrot aiheuttivat sadantuhannen euron aineelliset vahingot.

Asuntomurto on sen kohteeksi joutuvalle ikävimpiä omaisuusrikoksia. Se järkyttää turvallisuuden tunnetta.

Rikoslaissa asuntomurrot onkin luokiteltu automaattisesti törkeiksi varkauksiksi, jonka rangaistusasteikko on 4 kk-4 v vankeutta. Tyypillisesti yhden teon rangaistus on 6-9 kk vankeutta. Tekijän tausta ratkaisee tuleeko tuomio ehdollisena vai ehdottomana.

Jos tekoja on useita, niin rangaistus voi nousta maksimissaan kolme vuotta suuremmaksi eli seitsemään vuoteen.

Liettulaisen tapauksessa kyse oli yhdestä laajimmista murtosarjoista vuosikausiin ja tämä selvisi neljän vuoden vankeudella, kun maksimi olisi ollut seitsemän.

Miksi? Esiin astuu kolme alennusta.

1) Perinteinen tukkualennus

Jos yhden törkeän varkauden rangaistus on vaikkapa se kuusi kuukautta vankeutta, niin matemaattisesti laskien 64:stä olisi pitänyt tulla 32 vuotta vankeutta.

Suomalainen rangaistuskäytäntö siis suosii laajoja sarjoja, koska niissä yksittäisen teon rangaistus jää tavanomaista pienemmäksi. Tässä tapauksessa yhden teon rangaistus oli noin kolme viikkoa vankeutta. Sekin tosiasiassa on vielä pienempi, mutta palataan siihen myöhemmin.

2) Tunnustamisoikeudenkäynti

Vuoden alussa lakiin tuli uusi menettely eli tunnustamisoikeudenkäynti. Sen tarkoituksena on vähentää erityisesti syyttäjän ja tuomioistuimen työtä. Juttua ei tarvitse puida viikko- tai kuukausikaupalla, jos syytetty tunnustaa teon uskottavasti.

Tunnustaminen palkitaan leikkaamalla tuomiota. Liettualaiselle tunnustamisoikeudenkäynti toi kolmanneksen alennuksen seitsemän vuoden maksimiin eli 2 v 4 kk

3) Myötävaikuttaminen

Liettualainen kertoi rikoksistaan esitutkinnassa ja jopa näytti poliisille kartalta missä kaikkialla hän oli murtoja tehnyt. Miehen ansiosta rikoksia selvisi kymmenittäin enemmän - tosin dna liitti hänet selvästi 15 murtoon, mikä sekin olisi hyvin voinut tuoda seitsemän vuoden rangaistuksen.

Lain mukaan tällainen myötävaikuttaminen rikoksen selvittämisessä voidaan ottaa huomioon rangaistuksessa. Oikeuden päätöksestä selviää, että tässä tapauksessa sen vaikutus oli kahdeksan kuukautta miinusta.

Eli näillä kolmella alennuksella tuomio putosi seitsemän vuoden maksimista neljään vuoteen eli toi reilun 40 prosentin pudotuksen.

Mutta ei tässä vielä kaikki.

4) Ehdonalaiseen vapautuminen

Ensikertalainen vapautuu vankilasta kärsittyään rangaistusta puolet, rikoksenuusija vapautuu kahden kolmasosan jälkeen. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan miehen rikosrekisterissä on merkintöjä vastaavista rikoksista ulkomailla ja hän kertoi olleensa teoista vankilassa Liettuassa tai Suomessa.

Suomen käytännön mukaan rikostausta katoaa kolmen vuoden aikana eli tuomitusta tulee taas ensikertalainen. Kun kyse on 25-vuotiaasta miehestä, niin tausta ei ehkä ole vielä puhdistunut.

Neljän vuoden tuomio putoaa siis edelleen eli on tosiasiassa joko 2 v tai todennäköisimmin 2 v 8 kk.

5) Koevapaus

Tämän lisäksi miehellä on vielä mahdollisuus päästä puoli vuotta ennen ehdonalaiseen vapautumista koevapauteen, mikä lyhentäisi tuomion tosiasialliseen 1 v 6 kk tai 2 v 2 kk mittaan.

Eli tosiasiassa alunperin seitsemän vuoden vankeudesta tulee - todellisesta vapautumisajankohdasta riippuen - kokonaisalennusta  62-82 %.

Aika edullista, eikö totta.

Yhden asuntomurron todellinen rangaistus on vähimmillään noin viikko vankeutta ja enimmillään kaksi.

Mies on ollut vangittuna viime syyskuusta lähtien eli nyt noin kahdeksan kuukautta. Aikaisintaan hän voi vapautua koevapauteen maaliskuussa 2016, mutta viimeistään hän pääsee ehdonalaiseen toukokuussa 2017.