Oletko iloinen vai tuskissasi saadessasi käytettyjä lastenvaatteita? Näin ratkaiset tilanteen!
0:21Oletko jo kuullut vitosen synttäreistä? Uusi lasten synttäritrendi rantautunut Suomeenkin!
Julkaistu 23.11.2019 07:04
Riika Tauriainen
riika.tauriainen@mtv.fi
Today’s Parent -sivusto jakoi toimittaja Claire Lawerencen tekstin käytetyistä lastenvaatteista. Clairen mielestä ne ovat sekä pelastus että kirous.
Toimittaja Claire Lawerence muistelee, kuinka jo raskausaikoina hän sai ystäviltään lahjoituksina käytettyjä lastenvaatteita.
– Eräs uusi ystäväni antoi minulle viisi säkillistä vauvan vaatteita, jotka hän oli saanut ystäviltään. Se oli varsinainen lastenvaatteiden kierrätysketju, joka oli kulkenut vuosikymmenten ajan sukupolvelta toiselle, Claire kirjoittaa.
Claire kertoo olleensa äärettömän kiitollinen lastenvaatteista. Ne säästivät isoja summia rahaa ja helpottivat arkea. Claire oli yksinhuoltaja ja yksin kaukana kotipaikkakunnaltaan sekä perheestään.
– Vaatteista välittyi ajatus, että joku muu on ollut myös samassa tilanteessa kuin minä, ja se oli kuin lohduttava halaus puuvillan muodossa, Claire muistelee tekstissään.
Claire sai lähestulkoon uusia potkupukuja, yhteensopivia paitoja ja housuja sekä paljon vauvojen mekkoja pienillä ruseteilla.
– Kukkien, nallekarhujen ja veneiden loputonta kirjoa. Rakastin sitä kaikkea, Claire kertoo.
Clairen mukaan vaatteet näyttivät ensin puhtailta. Hän pesi ne hajusteettomalla, vauvaystävällisellä pesuaineella. Claire lajitteli vaatteet, ja kaikki oli valmiina vauvaa varten.
– Se oli uskomattoman rauhoittavaa, kun näki vaatekaapit täynnä vaatteita pientä vauvaa varten. Vaikka osa niistä ei enää mahtuisikaan päälle puolen vuoden jälkeen, Claire kertoo.
– Kun minulla oli kaikki nämä vaatteet, joita muiden äitien tyttäret ovat käyttäneet, tunsin oloni vähemmän yksinäiseksi ja vähemmän pelokkaaksi tulevasta.
Käytetyissä vaatteissa oli kuitenkin myös toinen puoli. Clairen mukaan osa vaatteista oli aika huonossa kunnossa. Mukana oli muutamia kuluneita ja rikkinäisiä vaatteita, joista osassa oli haalistuneet pastellivärit, kuluneet kuosit ja nukkaantuneet pinnat.
– Tämä uskomaton perinneketju on jatkunut vuosia, mutta kukaan ei kuitenkaan ole erottanut rikkinäisiä vaatteita ehjistä. Ja joku vauva on oikeasti käyttänyt niitä?! Kuinka pitkästä ajasta me puhumme?
Claire kertoo, ettei vielä tiennyt ”tulevasta taistelusta ylitse pursuavien kaappien” kanssa. Kaappien, jotka olisivat täynnä vaaleanpunaisia vaatteita ja leluja.
– Nyt vasta tajuan, että kierrätetyt lastenvaatteet ovat sekä pelastus, että kirous, Claire sanoo.
Clairen mukaan käytettyjen vaatteiden ansiosta hän on säästänyt paljon rahaa. – Taloudelliset säästöt olivat uskomattomat! Olin juuri alkanut ymmärtää kuinka kalliita lasten vaatteet oikeasti ovat. Kuvituskuva.Shutterstock
"Ole tavaran hallitsija, älä keräilijä"
Claire kertoo silti ottavansa yhä kymmenen vuoden jälkeen innolla vastaan ystäviensä vaatelahjoitukset. Claire on saannut tyttärensä kummitädiltä parhaimmat lelulahjoitukset, ja Clairen veli on lahjoittanut paljon urheilutavaroita aina jääkiekkomailoista laskettelulaseihin.
– Mutta olemme myös saaneet tavaroita ja vaatteita, joita emme tarvitse tai halua. Esimerkiksi liian tiukkoja legginsejä tai bikineitä, joita ei tulla käyttämään vielä vuosiin, Claire nostaa esille.
Claire haastatteli kirjoituksensa yhteydessä Jessica Tudosta, joka on 9-vuotiaan pojan äiti sekä Kika Creative -yrityksen johtaja. Jessican mukaan on vaikeaa saada käytettyjen vaatteet hyvät puolet ilman entisen omistajan sotkuista menneisyyttä.
– Ensimmäiseksi, ole kiitollinen. Sitten ole myös käytännöllinen, Jessica Tudos kertoo.
Jessica neuvoo, mitä kannattaa tehdä uuden vaatelahjoituksen kanssa. Joka tavara käydään yksitellen läpi, ja jokainen vahva ”kyllä"-äänen saanut vaate jää sinulle. Kaikki muut kierrätetään eteenpäin.
– Vaikka arvostamme toisten avokätisyyttä, liiallisen tavaran omistaminen voi tehdä sinusta rasittuneen, epäjärjestelmällisen ja stressaantuneen. Eikä se auta yhtään ketään, Jessica lisää.
– Ole tavaran hallitsija, älä keräilijä, Jessica sanoo.
Claire kertoo yrittävänsä antaa vaatteita pois yhtä paljon kuin hän on niitä saanut. Clairen ystävät tai sukulaiset eivät välttämättä halua kaikkia tavaroita tai vaatteita, joten hän etsii vähävaraisia perheitä tai järjestöjä, joille lahjoittaa loput.
– Muistutan itselleni, että se ei ole henkilökohtaista, jos joku ei pidä samoista vauvojen leluista ja kirjoista, joista me pidimme, Claire kertoo.
Aina löytyy joku, jolla on tarve lahjoituksille.
– Olen myös oppinut sen, että katson itse etukäteen tarkasti, mitä laitan eteenpäin ja mitä en. Joku on valmis uudelle lahjalle, ja joku ei tarvitse enempää tavaraa.
