Kahden lapsensa murhista tuomittu kuopiolaisäiti pääsi psykiatrisesta hoidosta kotiin vain päivää ennen surmatekoja.
– Tämä kertoo hoidon täydellisestä epäonnistumisesta. On katastrofi, että jotain tällaista tapahtuu. Se voi kertoa siitä, ettei potilaan ja hoitohenkilöstön välille ole syntynyt tarpeeksi luottamusta. Tämä ei tietenkään ole tahallista henkilökunnan puolelta. Pitää muistaa myös se, ettei toisen ihmisen pään sisälle voi nähdä, jos henkilö ei halua itse kertoa tuntemuksistaan, kertoo psykiatrisen vankisairaalan Vantaan yksikön ylilääkäri, oikeuspsykiatri Alo Jüriloo MTV Uutisille.
41-vuotias nainen hukutti viime syksynä 2,5-vuotiaan ja 6-viikkoisen poikansa Kuopiossa. Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi naisen kahdesta murhasta syyntakeettomana pakkohoitoon. Syyntakeisuuden selvittäminen voi olla asiantuntijan mukaan hyvinkin haastavaa.
– Suomessa on juuri tämän haastavuuden vuoksi erittäin hyvä mielentilatutkimuskäytäntö, oikeastaan maailman parasta. Se sisältää kahden kuukauden pituisen osastoseurannan eli ihmistä tutkitaan pitkään hyvin huolellisesti. Pitkäkestoisessa tutkimuksessa saadaan hyvin luotettavia tuloksia ja näissä huijaaminen on käytännössä mahdotonta, Jüriloo huomauttaa.
Pakkohoito alimmillaan puoli vuotta
Pakkohoidon pituus on yksilöllinen – minimissään hoito kestää vain puoli vuotta.
– Tahdosta riippumattoman hoidon päätös on voimassa puoli vuotta kerrallaan. Eli jokaisen puolen vuoden jälkeen joudutaan katsomaan, onko tahdosta riippumattoman hoidon kriteerit olemassa, Jüriloo sanoo.
Ylilääkärin mukaan sairaalahoidot venyvät kuitenkin keskimäärin jopa vuosien mittaisiksi.