Oikeuskansleri alkaa omasta aloitteestaan tutkia valtioneuvoston kanslian ja Fimean menettelyä Astra Zenecan koronarokotetta koskevassa kommentoinnissa.
Oikeuskanslerinvirasto kertoi asiasta Twitterissä.
Oikeuskansleri tutkii, onko valmiuslain mukaisesta valtionhallinnon viestinnän välittömän johdon kuulumisesta VNK:lle aiheutunut epäselvyyksiä, jotka rajoittavat viranomaisten mahdollisuutta viestintään tiedonsaannin kannalta tärkeässä asiassa.
Lääkealan turvallisuuskeskus Fimea ei aiemmin kommentoinut STT:lle Tanskan päätöstä keskeyttää Astra Zenecan koronarokotteen käyttö, koska sille oli epäselvää, miten viestinnän keskittäminen Valtioneuvoston kansliaan vaikuttaa.
Oikeuskanslerinvirasto huomauttaa, että viestinnän välittömän johdon keskittämistä koskeva toimivaltuus ei sisällä toimivaltaa rajoittaa perusoikeutena turvatun sananvapauden käyttämistä ja julkisuusperiaatteen toteutumista.
"Ei sanelua jatkossakaan"
Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski kertoo Twitterissä, että kukin hallinnonala vastaa oman alansa viestinnästä myös poikkeusoloissa.
– Kaikki vastaavat siitä, että tieto kulkee kaikkien välillä sujuvasti, Anttikoski kirjoittaa.Hänen mukaansa valtioneuvoston viestintäasetus otetaan käyttöön ihmisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja viranomaisten viestinnän yhteensovittamiseksi.
– Valtioneuvosto ei jatkossakaan sanele yhdellekään viranomaiselle mitä he viestivät ja mitä eivät.
Anttikoski myös huomauttaa, ettei valmiuslain mukaista asetusta ole vielä sovellettu, koska eduskunnan pitää se ensin hyväksyä. Mietintö on tänään eduskunnan käsittelyssä.
Lue myös: AstraZenecan koronarokotteen saaneilla ilmennyt veritulppia, Tanska ja Itävalta keskeyttäneet rokotukset – "Suomessa ei ole tullut esiin sellaista huolenaihetta"
Norja keskeyttää rokotteen käytön toistaiseksi
Norja seuraa Tanskan esimerkkiä ja keskeyttää toistaiseksi Astra Zenecan koronarokotteen käytön. Norjan kansanterveyslaitos sanoo haluavansa selvittää, onko rokotteella ja veritulppatapauksilla yhteyttä.
Norjan lääketurvallisuusvirasto on aloittanut rokotteen tutkimukset ja tekee siinä yhteistyötä EU:n lääkevirasto EMA:n kanssa.
Tanskassa tauko kestää kaksi viikkoa, mutta kansanterveyslaitoksen tartuntasuojajohtaja Geir Bukholm toivoi, että tilanne saadaan selvitettyä sitä ennen.
Suomessa ei havaittu vastaavia veritulppaoireita Astra Zenecasta
Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän puheenjohtajalle Ville Peltolalle ei ole tullut tietoa siitä, että Suomessa olisi todettu vastaavia veritulppaoireita kuin Tanskassa Astra Zenecan rokotteesta.
– Suomessa on tehty haittavaikutusilmoituksia, mutta ne ovat olleet sellaisia, joita on tiedettykin rokotteisiin liittyvän eli ihan normaaleja kuumereaktioita ja muita. Tiedossani ei ole, että Suomessa olisi ilmennyt huolta herättävää haittavaikutusta, Peltola sanoo STT:lle.
Peltolan mielestä ei ole yllätys, että selvitettäviä yhteyksiä on ilmennyt ilman, että olisi kyse mistään todellisesta haittavaikutuksesta. Rokotteita annetaan valtavan suurille määrille ihmisiä maailmanlaajuisesti, ja silloin erilaisia oireita tai sairauksia on hänen mukaansa odotettavissa rokotusten jälkeen.
– On tärkeää, että ne selvitetään, mutta liittyvätkö ne oireet siihen rokotteeseen, niin varmaan todennäköisimmin ei.
Tanskan ja Norjan päätösten syynä ovat useiden ihmisten saamat vakavat veritulppaoireet. Vielä ei kuitenkaan voida sanoa, onko rokotusten ja veritulppien välillä yhteys.