Oikeudenkäyntien todistelua koskeviin säännöksiin tulee vuodenvaihteessa monia muutoksia.
Oikeus voi salata todistajan henkilöllisyyden, kun käsiteltävänä on raskaita rikossyytteitä ja salaamista tarvitaan todistajan tai hänen läheisensä turvallisuuden takaamiseksi.
Salaaminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi oikeudenkäynneissä, jotka koskevat henkirikoksia, törkeitä huumausainerikoksia tai ihmiskauppaa.
Suojaa voi tarvita vaikkapa peitetoimintaan osallistunut poliisi tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvän rikoksen sattumalta nähnyt sivullinen. Syytetyn edustajalla on silti oikeus tehdä oikeudenkäynnissä todistajalle kysymyksiä.
Nykyinen tai entinen aviopuoliso on tähänkin asti voinut kieltäytyä todistamasta puolisoaan vastaan, mutta nyt kieltäytymisoikeuden saa myös avopuoliso.
Rippisalaisuus laajenee
Myös nykyiseen vaitiolo-oikeuteen ja -velvollisuuteen tulee muutoksia. Evankelisluterilaisia ja ortodoksikirkon pappeja koskeva rippisalaisuuteen liittyvä vaitiolovelvollisuus laajenee muidenkin rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien pappeihin.
Terveydenhuollon henkilöstön todistamiskielto laajenee muun muassa lääkäreistä hammaslääkäreihin, sairaanhoitajiin ja psykoterapeutteihin.
Oikeudenkäynneissä voidaan vastaisuudessa käyttää entistä laajemmin videoneuvottelua. Todisteena saa tietyissä tapauksissa olla uhrin esitutkinnassa videoitu kertomus.
Tuomioistuimissa luovutaan Jumalan nimeen vannomisesta ja kaikkia todistajia kuullaan uskontoneutraalin vakuutuksen nojalla. Tähän asti todistaja on voinut valita jommankumman vaihtoehdon.
Isyystunnustus ennen lapsen syntymää
Isyyden tunnustaminen helpottuu, kun isyyslain uudistus tulee voimaan. Selvissä tapauksissa, kuten vanhempien asuessa avoliitossa, isyyden voi tunnustaa neuvolassa jo ennen lapsen syntymää.
Samalla vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta. Ennalta tunnustetun isyyden voi peruuttaa 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä.