Oikeuden Talvivaara-päätös voi johtaa yhtiön alasajoon

1. Tiukka päästöraja voi johtaa alasajoon 

Viime syksynä hallinto-oikeus päätti välipäätöksessään, että Talvivaaran kaivoksen lupaa sen lähialueella sijaitsevan Nuasjärven purkuputken sulfaattipäästöihin rajoitetaan merkittävästi. Kevään sulamisvesien vuoksi kaivos on joutunut kuitenkin turvautumaan poikkeusjuoksutuksiin ja laskemaan vettä hallinto-oikeuden linjaamia määriä enemmän. 

– Yhtiöhän on itse kiinnittänyt tulevaisuuden nikkelin hintaan, lisärahoituksen saamiseen ja vesiasiaan. Jos vesitase menee niin tiukaksi, että yhtiö ei voi juoksuttaa vesiä alkuperäisen suunnitelman mukaan, se heikentää merkittävästi toimintaedellytyksiä, arvioi kansliapäällikkö Hannele Pokka ympäristöministeriöstä.

Poikkeusjuoksutuksia pahempi ratkaisu olisi, jos vedet pääsisivät ympäristöön hallitsemattomasti. Edes kaivoksen alasajo ei ratkaise vesiongelmaa.

– Jos kaivostoiminta joudutaan ajamaan alas, sittenkin vesistä pitää päästä eroon. Vesiä varmaan jouduttaisiin ajamaan kaivoskuiluun ja sotkemaan lisää. Myöhemmin vesi jouduttaisiin puhdistamaan sen vuoksi vielä uudestaan, Pokka kuvaa.

2. Löysä raja auttaa tasapainottamaan vesitaseen 

Jos hallinto-oikeus palaisi päätöksessään löysempiin sulfaattipäästörajoihin, edellytykset kaivostoiminnan jatkamiseen paranisivat. 

– Jos päätös lisäisi päästörajan avin (aluehallintovirasto) aiemmin linjaamaan määrään, yhtiö pystyy saamaan avin arvion mukaan 3-4 vuoden aikana vesitaseen kuntoon, ylijohtaja Kari Pääkkönen Kainuun ely-keskuksesta sanoo.

Jos vesitaseen hallintaan olisi suunnitelma, yksityisen rahan saaminen yhtiöön olisi edes teoriassa mahdollista. Kainuu voisi myös välttyä yhtiön alasajosta aiheutuvalta työttömyyden lisääntymiseltä.

Isoksi kysymykseksi jää, kuinka suuri rasite Nuasjärven purkuputkipäätös ja suuremmat päästörajat olisivat ympäristölle. Muun muassa tähän kysymykseen hallinto-oikeus joutuu ottamaan päätöksessään kantaa.

3. Päätös tuskin mustavalkoinen 

Hallinto-oikeuden päätös ei välttämättä ole äärimmäisen tiukka tai löyhä, vaan jotain siltä väliltä. Kansliapäällikkö Pokka arvioi, että tämä on todennäköisin vaihtoehto. 

– Yleensä tämän alan päätökset ovat harvoin kyllä tai ei. Tässäkin kyseessä on se, millä tasolla ehtoja pidetään. Mahdollisesti lupa myönnetään, mutta ehdot muuttuvat.

Kaivosta pyörittävän Terrafame Groupin toimitusjohtajan Matti Hietasen mukaan hallinto-oikeuden ehtoja on mahdotonta arvioida etukäteen. Hän kuitenkin uskoo, että päätös turvaa edellytykset kaivostoiminnan jatkamiselle.

Olipa päätös millainen tahansa, valtiolle tulee yhtiöstä todennäköisesti lisäkustannuksia. Terrafamen Hietanen arvioi hiljattain, että valtion puolella joudutaan varautumaan lisäpääomitukseen.

Yhtiön arvion mukaan kaivoksen ylösajoon tarvitaan noin 200 miljoonaa euroa. Ensimmäinen lisätalousarvio lupasi lisäksi 38,5 miljoonaa oman pääoman korottamiseen.

Myös kaivostoiminnan lopettaminen maksaisi.

– Julkisuudessa on ollut lopettamisen hintana 300 miljoonaa, mutta se on aivan hihasta heitetty luku. Sen jälkeen kaivostoiminta on käynnistetty uudestaan, Pokka sanoo.