Mainos

Nyt on ihmiskunnan kiinnostavinta aikaa olla elossa, sanoo Piilaaksossa opiskellut Perttu Pölönen – näin nuori keksijä perustelee huikean väitteensä

2:02

Perttu Pölönen osaa puhua, ja sitä hän tekee silminnähden nauttien. Hän vakuuttaa, että tämä aika on ihmiskunnan historian kiinnostavinta aikaa olla elossa.

Maanviljelyvallankumous, teollinen vallankumous, informaatiovallankumous. Olisiko tämä neljäs suuri murros ihmimillinen vallakumous, Pölönen pohtii.

Harva 24 vuotta sitten syntynyt puhuu näistä ihmiskunnan historian suurista kaarista, saatikka pitää yleisön korvat höröllä. Mutta ne liittyvät teknologisiin murroksiin, muotisanalla disruptioihin.

Keksijä, yrittäjä, futuristi Pölönen on juuri lentänyt Itämeren rannalle Satakunnan Poriin Ranskalle kuuluvalta Réunionin saarelta Intian valtamereltä, Madagaskarista itään, Mauritiukselta lounaaseen.

Miksi? Koska täällä voi pohtia eri alojen ihmisten kanssa teknologian muutoksia, miten se vaikuttaa meihin, ja miten me voimme pitää teknologian meidän palvelijanamme, voisi tiivistää Pölösen vastauksen. 

Teknologia myllertää työn

Teknologia muuttaa vauhdilla ihmisten arkea, voimakkaasti se näkyy työssä. Työnkuvat muuttuvat sisäisesti, ja ammatteja jää historiaan. Työ ei lopu, mutta muutos ei ole kivuton, ja meidän on jatkuvasti opittava uusia taitoja ja osaamista, Pölönen toteaa.

– Kysymys on, kuinka nopeasti pääsemme tämän murroksen yli, hän sanoo MTV:n uutisten haastattelussa.

Pölönen uskoo, että teknologia pakottaa meitä sivistymään ja kasvamaan kollektiivisesti, ”kypsymään ihmisinä”.

On yhä enemmän asioita, joissa tekoäly ja teknologia hakkaavat meidät 6-0, joten on keskityttävä ihmisyyden ja inhimillisyyden kohentamisen, hän arvioi.

On mietittävä, mitä teknologia ei tee

– Se pakottaa meitä miettimään syvemmin sitä, mitä teknologia ei voi tehdä. On mietittävä, mikä on ihmiselle niin keskeistä, että vain ihminen voi tämän tehdä, hän sanoo tarmolla, jota edes kävelykadulla vierestä äänekkäästi pörisevät kuorma-autot eivät peitä.

Säveltäjä Sibelius-akatemiasta. Keksinyt sävelkellon, jonka avulla lapset oppivat musiikin teoriaa. Voittanut eurooppalaisen tutkimuskilpailun. Opiskellut Singularity Universityssä – kyllä, Piilaaksossa Kaliforniassa, Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tiloissa.

Luennoitsija ja yrittäjä, ja syksyllä tulee myös kirja, jota hän oli Réunionilla kirjoittamassa.

– Olin siellä vajaa kolme viikkoa, katsoin Intian valtamerta ja kirjoitin tulevaisuuden lukujärjestystä.

Suuresti ja itsevarmasti anottu, mutta ei ylimielisesti. Jos Pölösellä ei ole ollut piilaaksomaista entrepreneurship- ja tekijähenkeä ennen siellä opiskeltuaan, se on tarttunut viimeistään Yhdysvaltain länsirannikolla.

"Halusin, että minua haastetaan ajattelemaan isommin"

– Tajusin, miten kiinnostavassa ajassa olemme, kun katsotaan informaatioteknologiaa ja mitä se tekee meille. Menin Piilaaksoon, koska halusin, että minua haastetaan ajattelemaan isommin. Mieluummin ravistelen kuin toppuuttelen ihmisiä.

Singularity Universityssä on ihmisiä eri puolilta maailmaa.

– Siellä on värikästä jengiä, koska jokainen on oman alansa ekspertti. Arvo nähdään siinä, että on erilaisia ihmisiä, jotka tulevat yhteen. Yhteistä on draivi ja intohimo, ja kun on intohimoa, olemme kaikki samanlaisia ja kykenemme yhteistyöhön liittyen tulevaisuuden tärkeisiin isoihin harppauksiin.

Pölönen kuuluu luokkaan ihmiset, joilta pitää kysyä, miten ihmeessä olet ehtinyt tehdä tämän kaiken, kun täysi-ikäisyyden raja on tuskin kadonnut horisonttiin?

"Ei minulle tätä polkua kukaan suunnitellut"

– Ei kukaan minulle suunnitellut tällaista polkua, ei tällaista voi tietää etukäteen. Olen tehnyt asioita jotka kiinnostavat, ja tehnyt ne täysillä ja niin hyvin kuin pystyn, ja yksi asia on aina johtanut seuraavaan, Pölönen kertoo siitä, kuinka musiikin opiskelu johti keksinnön kautta yrittäjyyteen ja Kaliforniaan.

Ai niin, hän on myös futuristi. tai ainakin esitteissä käytetään sitäkin titteliä.

Futurismi oli 1900-luvun alkuvuosina Italiassa syntynyt tekniikkaa – mutta myös sotaa – ihannoinut taidesuuntaus. 1980-luvulla se on yksi monista musiikin muodikkaista suuntauksista.

Muistan yhä, kuinka koulussa ja kaduilla tehostetun näyttävästi pukeutuneita futuristeja katsottiin kieroon.

"Futuristi on annettu titteli"

– Käytän itse futuristi-sanaa harvoin, en kutsuisi itseäni futuristiksi, se on minulle annettu titteli, mutta olen hyvin utelias (tulevaisuudenkin suhteen), ja uskon monipuolisuuteen, Pölönen toteaa.

Hän ei kuitenkaan tunnu olevan epiteetistä liiemmälti pahoillaankaan.

– Hyvä Perttu!, huikkaa ohi kulkeva tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun

Terävä ja hauska puhuja hänkin. Ennen haastattelua Bruun ja Pölönen osallistuivat samaan keskustelutilaisuuteen älystä ja tekoälystä SuomiAreenassa.

Pölösen innostus ja ratkaisukeskeinen myönteisyys tarttuu. On pysähdyttävä hetkeksi miettimään kuulemaansa. Tyttärestä ja pojasta polvi paranee, näin se taas menee, ja niin pitääkin mennä. 

Ihmiskunta on nimittäin ilmastonmuutoksen takia ratkaisevassa ajassa. 

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja