Suomalaisten superälykköjen, Annin ja Pertun, uskomaton kesä Piilaaksossa – kuka suomalainen pääsee seuraavaksi Nasan kampukselle?

Pölönen ja Laurila puhkuvat intoa muistellessaan kesäkokemuksiaan Piilaaksossa: sitä kansainvälisyyttä, innokkuutta ja energiaa. Yhteistä hengittämistä ja luentovieraita – kuten rauhanpalkinnonsaajia ja professoreita – jotka viettivät kampuslaisten kanssa usein aikaa aamuviiteen viinilasin ääressä. Maailman ongelmia miettien, totta kai.

– Se oli todellakin sleepless university, koska siellä ei kukaan halua menettää hetkeäkään. Välillä väsyttää, mutta silti haluaa mennä mukaan joka juttuun. Joskus nukahdin kolmesti päivän aikana, heti kun sain vaikka viisi minuuttia taukoa, Pölönen kertoo.

Laurilan mukaan parasta oli se, että kampuksella innostuttiin ja motivoiduttiin yhdessä.

– Mieletön mahdollisuus on se, että ne, keiden kanssa teet tiiviisti yhteistyötä, ovat sitten myös sydänystäviäsi, Laurila sanoo.

Ikähaarukka on suuri

Kalifornian Singularity Universityyn voivat Suomesta hakea kaikki 21 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset tai Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt. Yhdeksänviikkoiselle tiiviille leirille osallistuu ihmisiä 40 eri maasta ja myös ikähaarukka on suuri. Pölönen, nyt 22 vuotta, kertoo olleensa viime kesänä osallistujista nuorin.

Konkareiden vinkit: 

Jos joku näistä avainsanoista sytyttää, kampus voisi olla sinua varten, sanovat Laurila ja Pölönen:

Tekoäly

Robotiikka

Virtuaalitodellisuus

Lääketiede

Biotekniikka

Datatiede

3D-printtaus

Digitaalibiologia

Nanoteknologia

– Ja vanhin oli 59 vuotta. Kaikilla on oma tarinansa: oli esimerkiksi bisnesmies, joka teki omaisuutensa 40 ikävuoteen mennessä; oli hakkeri, joka oli 12-vuotiaana murtautunut valtion tietojärjestelmiin ja karkotettu maasta ja nyt opettaa koodareita. Näitä tarinoita on Singularity täynnä, Pölönen sanoo. 

Yliopistossa osallistujat jaetaan tiimeihin ja kaikille annetaan jokin tämän ihmiskunnan ongelma, joka tulisi ratkaista edistyneen teknologian avulla. Laurila keskittyi tiiminsä kanssa siihen, miten tutkijat ja yritykset saisivat nopeasti yhteyden ratkaisuja tarvitseviin eri puolilla maailmaa nopean internetin, älypuhelinten ja automaattisen puheen käännöksen avulla.

Pölösen tiimissä puolestaan oli yksi jäsen, joka oli kotoisin Myanmarista. Myanmarin koulujärjestelmä on alkeellinen ja huonolla tolalla: yksi opettaja opettaa 50 lasta, eikä vuorovaikutusta oppilaisiin ole. Myanmarista kotoisin olevalla tiimiläisellä on sairautensa vuoksi vain pari vuotta elinaikaa, ja siinä ajassa hän haluaa muuttaa kotimaansa koulujärjestelmän.

Tiimi kehitti virtuaalitodellisuussovelluksen, jolla myanmarilaiset opettajat voivat hypätä vaikka helsinkiläiselle oppitunnille. Ja se oli menestys. Jo 10 000 ihmistä on kokeillut laseja Myanmarissa, ja hanke on saanut ensimmäisen rahoituksen. Pölönen toimii konsulttina Suomessa ja matkaa Myanmariin kevään aikana.

Teemana ilmastonmuutos

Tänä vuonna kampuksen teemana on ilmastonmuutos.

– Ehkä se heijastelee jotenkin Trumpin valintaa; on ajateltu, että täytyy tehdä jotain tälle asialle, Pölönen pohtii.

Suomessa Singularity Universityyn voi hakea 26.2. saakka. Parhaat viisi lähetetään finaaleihin Tanskaan, josta yksi suomalainen pääsee sitten Piilaaksoon.

Ei kannata jännittää, Pölönen ja Laurila opastavat. Vaikka Laurila myöntääkin, että oma paikka olisi jäänyt saamatta, jos hän olisi antanut jännitykselleen periksi.

– Kun kuulin pääseväni finaaliin, ajattelin, että se on liikaa, että en pysty siihen. Sitten ajattelin: näiden ongelmien ratkaiseminen on tärkeämpää kuin oma mukavuusalueeni. Viikon ajattelin näin ja finaaliaamuna mieleeni pälkähti ajatus: Hetkinen, minä varmaankin voitan tämän kisan.

Suomen Global Impact -kilpailussa etsitään ideoita maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen kehittyvien teknologioiden avulla. Voittaja ratkeaa 29.3. Helsingissä järjestettävässä tapahtumassa. Singularityyn voi päästä myös maailmanlaajuisessa suorassa haussa, joka on auki 5.3. asti.