Venäläinen tutkija ja ajatushautomo R.Politikin perustaja Tatjana Stajanova avaa New York Timesissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan käsityksensä siitä, mikä Venäjän presidentin Vladimir Putinin suuri suunnitelma on.
Tatjana Stajanova kirjoittaa seuranneensa Vladimir Putinia yli kahden vuosikymmenen ajan ja perustavansa näkemyksensä Putinin toimintaan, politiikkaan ja käytökseen sekä käymiinsä sisäpiirikeskusteluihin.
Stajanovan mielestä näyttää siltä, että toukokuun loppupuolella Kreml tuli siihen johtopäätökseen, että Venäjä on voittamassa käynnissä olevan konfliktin pitkällä tähtäimellä. Putinilla on Stajanovan mukaan nyt selvä suunnitelma, joka koostuu kolmesta ulottuvuudesta.
Lue myös: Ajatushautomo: Putin on ehkä käskenyt vallata Harkovan – Shoigun sotasuunnitelmassa "hyvin outo" ratkaisu
Kolmesta Putinin tavoitteista pienin on Ukrainan maa-alueita koskeva, tällä hetkellä Donetskin ja Luhanskin alueiden hallinta. Seuraava päämäärä näyttäisi Stajanovan mukaan olevan Kiovan suostuminen Ukrainan ”venäläistämiseen”, jolla Ukrainalta vietäisiin mahdollisuudet rakentaa omaa maataan. Tavoite kuulostaa epärealistiselta, mutta Kreml uskoo Ukrainan alkavan sisäisesti rakoilla sodan kestettyä vuoden tai kaksi ja kaatuvan sitten itse Venäjän syliin ilman sotilaallista voimaa, Stajanova kirjoittaa.
Hyvä ja paha länsi
Putinin kolmas ja tärkein strateginen tavoite on Stajanovan mukaan uusi maailmanjärjestys. Stajanova uskoo, että Putin näkee kaksi eri länttä: hyvän ja pahan – ja uskoo, että Venäjän kannalta ”hyvä” länsi on nousemassa. Tämä Venäjälle hyvä länsi noudattaisi esimerkiksi Unkarin Viktor Orbánin ja Ranskan Marine Le Penin politiikkaa.
Kun ”hyvä” länsi pääsee valtaan, Putin voi palata vaatimuksiinsa Naton laajentumisen estämisestä, katsoo Stajanova. Vaikka tavoite on lähestulkoon mahdoton, Putin uskoo siihen silti, Stajanova arvioi.
Ennemmin tai myöhemmin Putin herää todellisuuteen, ja silloin hän on vaarallisimmillaan, Stajanova katsoo.
Venäjä hyökkäsi täysimittaisesti Ukrainaan helmikuun lopulla, mutta epäonnistui yrityksessään kaataa Kiova. Nyt Venäjän tavoitteena on vallata itäinen Ukraina. Ennen hyökkäystä Venäjä esitti vaatimuksia puolustusliitto Natolle siitä, ettei Naton pitäisi laajentua kohti itää.
Suomi ja Ruotsi hakivat Nato-jäsenyyttä toukokuussa ja ratifiointikierros Naton jäsenmaissa on parhaillaan käynnissä.