Nordean pääekonomisti: Talouskasvu ei heti näy kulutusjuhlana, koska palkat eivät nouse – "jäitä hattuun ettei tyritä loppuvuosikymmenen kasvua"

Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjun mukaan nyt myös luvut vahvistavat selvästi, että Suomen talous kasvaa, eikä kyseessä ole enää uskon tai toivon asia.

– Kannattaa pitää jäitä hatussa, ettei innostuta liikaa ja palkkakierroksella tyritä loppuvuosikymmenen kasvua, Kangasharju toppuutteli hyviä talousuutisia.

Kangasharjun mukaan talouskasvu ei näyttäydy vielä kulutusjuhlana, koska yleinen ostovoima ei lähiaikoina oleellisesti nouse.

– Vasta pidemmällä aikavälillä on varaa nostaa palkkoja.

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen puolestaan muistutti, että suhdannevetoisen kasvun lisäksi Suomi tarvitsee rakenteellista kasvua, eli toimia, joilla talouden hyvä vire jatkuu suhdanteista riippumatta.

– Kun menee hyvin, tarvitse miettiä, mihin mahdollisia uusia verotuloja laitetaan. Pitää miettiä enemmän julkisen sektorin rakennetta ja menoja. Esimerkiksi yritystukia ja sosiaaliturvaa on hyvä miettiä kokonaisuuksina uudelleen, kun menee hyvin.

Kärkkäisen mukaan noususuhdanteen aikana rakenteellisen uudistusten tekeminen on myös helpompaa.

– On tärkeää ymmärtää, että rakenteellisia uudistuksia tarvitaan ja itse ajattelen, että ne ovat poliittisesti tehtävissä myönteisen vireen aikana. Tuska oli suurempaa kun tarvoimme tosi surkeassa hangessa, totesi puolestaan Työeläkevakuuttajat TELA ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Studiovieraat olivat yksimielisiä myös siitä, että sosiaaliturvaa tulee muuttaa niin, että se mahdollistaa nykyistä joustavammin työnteon ja tukien yhdistämisen, jotta työllisyysaste paranee. Eräänä keinona vieraat nostivat esiin perhevapaat.

– Olisi todella tärkeää, että hallitus pystyisi keskustelemaan perhevapaauudistuksesta. Työllisyyden parantamista tarvitaan tulevien vuosikymmenten kasvun varmistamiseen. Siinä on tärkeässä roolissa, että työhön osallistuminen mahdollisestaan vanhemmille.

Vieraat korostivat myös, että tutkimus– ja kehitystyöhön tulee satsata nykyistä enemmän, jotta ideat toteutuvat ja jalostuvat tulevaisuuden taloutta ruokkiviksi tuotteiksi.

– Yksi osa kehitystä on, että opitaan tekemään paremmin, tehokkaammin ja laadukkaammin kuin mitä jo tehdään. Varmaan 50 vuoden päästäkin meillä on osa niistä luonnonvaroista, mitä meillä nytkin on, Suvi-Anne Siimes totesi.

Hän nosti esimerkiksi metsäteollisuuden, joka saa yhä enemmän tuloistaan erilaisten biotuotteiden avulla. Aikaisemmin metsäteollisuuden avaintuotteita olivat esimerkiksi paperi, sellu ja puutavara.

– Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman, että on mietitty oikeasti mihin kaikkeen raakaa-aine voi taipua ja minkälaisia asioita siitä voidaan tulevan kysynnän kannalta tehdä.