Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta luonnehditaan jäsennellyksi analyysiksi kansalaisia askarruttavista asioista eli maahanmuutosta, turvallisuudesta ja taloudesta.
Puheen ulko- ja turvallisuuspoliittinen osuus herätti useissa tutkijoissa kuitenkin erilaisia tulkintoja.
Helsingin yliopiston historian professorin Henrik Meinanderin mielestä Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta ei puheessa painotettu siinä määrin kuin aiemmin. Meinanderin mukaan presidentti ei pyrkinyt kieltämään tai vähättelemään Nato-yhteistyötä, vaan päinvastoin totesi sen etenevän hyvin.
Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sen sijaan tulkitsi, että presidentti ankkuroi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan hyvin vahvasti yhteistyöhön Ruotsin kanssa eikä viestittänyt minkäänlaisesta tarpeesta pyrkiä Naton jäseneksi.
– Mielenkiintoista oli se, missä järjestyksessä hän mainitsi Suomen ulkopolitiikan keskeiset kumppanit tai ulkopuoliset toimijat: Ruotsi ensin, sitten Venäjä, sitten pohjoismaisuus ja vasta sen jälkeen EU ja viimeisenä Nato, Jokisipilä sanoi.
Tutkijan mielestä Niinistö puhui maahanmuutosta rohkeasti, kun ajattelee nykyistä keskusteluilmapiiriä.
– Presidentti on meillä ilmiselvästi sellaisessa asemassa, että hän pystyy puhumaan asiasta selkeämmin ja suoremmin kuin monet muut, sanoi Jokisipilä.
Puheessa Niinistö käytti sanontaa "maassa maan tavalla", josta Jokisipilän mukaan "on moneen kertaan todettu, että niin ei saa sanoa".
Niinistön mukaan maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, kyseenalaistetaan.