Kun tasavallan presidentti lähtee valtiovierailulle, suurelle yleisölle näkyy vain pintaraapaisu. Suomen Tukholman suurlähettiläs Maimo Henriksson raottaa MTV Uutisille valtiovierailujen kulisseja ja paljastaa, millaisia kommelluksia voi tulla vastaan, vaikka kaikki olisi suunniteltu pilkuntarkasti.
Ennen kuin valtionpää astelee lentokoneen portaita alas esimerkiksi Tukholmassa, on vierailun eteen tehty valtava työmäärä.
Tasavallan presidentin kansliasta kerrotaan MTV Uutisille, että matkavalmistelujen laajuus riippuu matkan kokonaisohjelmasta ja luonteesta.
– Presidentin delegaation kokoonpano vahvistetaan aina tapauskohtaisesti huomioiden vierailun ohjelma ja sen asettamat vaatimukset.
Esimerkiksi valtiovierailuilla on tyypillisesti mukana presidentin ja hänen puolisonsa lisäksi vierailun luonne ja ohjelma huomioiden tarkoituksenmukainen kokoonpano kabinetti- ja adjutanttien yksikön, presidentin turvallisuusvartioston sekä hallinto- ja palveluyksikön henkilöstöä.
– Presidentin delegaatiossa voi matkustaa myös muita poliittisia päättäjiä tai virkamiehiä.
Tasavallan presidentin kanslian lisäksi mukana järjestelyissä ovat luonnollisesti Suomen suurlähetystö ja ulkoministeriö.
Suomen Tukholman suurlähettiläs Maimo Henriksson kertoo, että presidentin vierailun ohjelman päävastuu on aina isäntämaalla, jolloin tilaisuutta koordinoidaan sekä Ruotsin hovin että maan ulkoministeriön kanssa.
Suurlähettiläs kuvaa työmäärää valtavaksi.
– Ankkuroimme kaikki asiat tasavallan presidentin kansliaan, missä adjutanteilla ja heidän tiimillään on keskeinen rooli. Muodostamme yhteisen tiimin, mikä on onnistumisen edellytys.
Lue myös: Stubb ruotsalaisten ajatuksista Suomesta: "On tällä hetkellä aika "coolia" olla suomalainen"
Tasavallan presidenttien perinne on ollut vierailla ensimmäisenä nimenomaan Ruotsissa. Näin teki myös tuore tasavallan presidentti Alexander Stubb huhtikuussa.
Tulevan presidentin ensimmäinen valtiovierailu on näin olleen aina hyvissä ajoin tiedossa, mutta vierailun päätähti selviää vasta presidentinvaalin ratkettua.
– Ohjelma muotoutuu päähenkilöiden toiveiden ja persoonallisuuksien mukaan.
Nämä ovat jääneet mieleen
Suomen päätös hakea Nato-jäsenyyttä sai virallisen sinettinsä yllättävässä paikassa, Tukholman suurlähetystön neuvotteluhuoneessa.
Silloinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli valtiovierailulla Ruotsissa 17.–18. toukokuuta 2022.
Samaan aikaan kotimaan kamaralla keskustelu Nato-jäsenyydestä venyi eduskunnassa. Eduskunnan jälkeen myös hallitus teki asiasta päätöksensä.
Prosessin loppumetreillä presidentti Niinistö oli jo matkustanut Ruotsiin, jolloin tasavallan presidentin esittely täytyi hoitaa poikkeuksellisesti etäyhteydellä.
Presidentti oli saapunut Ruotsiin jo 16. toukokuuta ”hiljaisesti”, ja hallitus pääsi tekemään oman muodollisen päätöksensä Natosta vasta tiistaina 17. toukokuuta iltapäivällä.
– Keskiviikkoaamulle oli sovittu, että Suomen Nato-hakemus jätetään pääsihteerille Brysselissä yhdessä Ruotsin kanssa, ja tarvittiin viimeinen muodollinen askel eli tasavallan presidentin esittely.
– Onneksi opimme pandemian aikana pitämään etäkokouksia, suurlähettiläs Henriksson kertoo.
Niinistö jättäytyi pois yhdestä ohjelmanumerosta ja autosaattue kaarsikin lähetystön suuntaan.
– Presidentti istui yksin lähetystön kokoushuoneessa ja hallitus yhteyden toisessa päässä Helsingissä.
Illansuussa 17. toukokuuta tehtiin Suomen viimeinen muodollinen kansallinen päätös Natosta.
Takatalvi iski
Suurlähettiläs paljastaa myös, etteivät kaikki asiat suju aina kuin Strömsössä tarkasta suunnittelusta huolimatta. Presidentti Stubbin tämänkeväisen vierailun aikaan takatalvi yllätti pahasti eikä kukaan ollut osannut ennakoida Helsinkiin iskenyttä lumimyräkkää.
– Elinkeinoelämän valtuuskunnan jäsenten muutamat koneet eivät päässeet koskaan lähtemään Helsingistä.
– Voi kuvitella, kun yksi vastuuvirkamies liikkuu koko ajan mukana hoitaen tuhatta asiaa ja samaan aikaan junaillaan järjestelyjä, millä eri keinoilla paikalle pääsevät saadaan mukaan ohjelmaan.
Kultaseppämestari paljastaa Suzanne Innes-Stubbin yllä Ruotsin valtiovierailulla nähdyn korun hulppean hintalapun
Toinen suurlähetystön väen presidentti Stubbin valtiovierailuun kytkeytyvä muisto liittyy kunniamerkkeihin. Juuri ennen juhlaillallista, kulisseissa ommeltiin vielä kiireessä kunniamerkkejä frakkeihin ja iltapukuihin.
– Valtuuskunnan jäsenet olivat tavan mukaan saaneet merkkejä vasta saavuttuaan Tukholmaan, joten asiaa ei periaatteessakaan olisi voitu hoitaa aikaisemmin kuntoon, suurlähettiläs Henriksson kertoo.
Kunniamerkkejä ei myöskään voi kiinnittää miten sattuu, sillä ne täytyy sijoittaa oikeaan paikkaan ja järjestykseen.
Kyyti vaihtui
Toisinaan lähetystön väki saa myös yllättäviä tehtäviä. Presidentti Stubb matkusti heinäkuussa Washingtoniin Naton kokoukseen, ja vaihtoi yllättäen kyytiä.
Presidentti matkusti lopulta Yhdysvaltoihin Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin koneella.
Suurlähettilään mukaan korkeista edustajista huolehditaan, oli kyseessä sitten miten lyhyt visiitti tahansa.
– Olin itse lomalla ja lähetystön kakkosvirkamies lähti kentälle, otti presidentin vastaan ja saattoi hänet lennolle.
Entäs ministerit ja muut arvovieraat?
Ministerien vierailuista länsinaapuriin vastaa yleensä yksinomaan suurlähetystö, joka valmistelee ohjelman yhteistyössä ministerin esikunnan kanssa.
Suurlähettilään mukaan Ruotsin ja Suomen välinen yhteistyö on noussut viime vuosina uudelle tasolle. Ensin maitamme hitsasi yhteen korona, ja seuraavaksi sota Ukrainassa.
– Uuden hallituksen käytännössä jokainen ministeri on käynyt Tukholmassa sitten viime kesän ja osa on ehtinyt tehdä jo useita vierailuja. On tavanomaista, että meillä on jopa kahdesta kolmeen korkean tason vierasta viikoittain.
Miksi seremoniat ja kunniamerkit?
Tavalliselle kansalaiselle monet diplomatiaan liittyvät seremoniat ja rituaalit kunniamerkkeineen ja ”pömpööseineen” näyttävät vanhahtavilta, aivan kuin toisesta maailmasta.
Maiden välisen diplomaattisen kanssakäymisen tavat on ankkuroitu Wienin yleissopimuksella.
Millainen merkitys sillä on, että kansanvälisissä suhteissa on vakiintunut ja toimintatavoiltaan hyvin muuttumaton jatkumo, joka on täynnä perinteitä?
– Diplomaattiset tavat ovat syntyneet vuosisatojen kuluessa ja ne ovat maailmanlaajuisesti hyvin samankaltaisia.
– Niiden avulla voidaan osoittaa kiitollisuutta ja kunnioitusta, ja niillä on pitkän historian lisäksi myös suuri symboliarvo, suurlähettiläs Henriksson vastaa lopuksi.