Presidentti Sauli Niinistö sanoo Ylen Ykkösaamussa, että Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin tapaamisen eräs päätarkoitus hänen kannaltaan oli puhuttaa Erdogania geopoliittisesta tilanteesta.
Niinistö sanoi olevansa siitä hyvin huolissaan, sillä koko ajan ollaan menossa vaarallisempaan suuntaan. Niinistö sanoi, että Erdoganilla on keskusteluyhteys Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiin, Venäjän presidentti Vladimir Putiniin, Pekingiin ja Iranin presidentti Ebrahim Raisiin. Niinistön mukaan Erdoganin tuntumaa oli hyvä kuulla siihen mittaan kuin Erdogan sitä avasi.
Niinistöltä kysyttiin lisäksi, että missä vaiheessa alkoi näyttää siltä, että Turkki on valmis hyväksymään Suomen jäsenyyden. Niinistön mukaan on ollut nähtävissä jo pidempään julkisuudessakin, että Suomelle ollaan valmiita sanomaan kyllä, Ruotsille ei.
Niinistö sanoo, että ennen vuodenvaihdetta hän luki tilannetta niin, että se on ollut siitä kiinni, että Suomen presidentti tulee vierailulle.
– Vierastin sitä ajatusta aika lailla sen takia, että olisimme silloin olleet aloitteentekijä, että erottakaa meidät – Suomi ja Ruotsi.
Tätä ei Niinistön mukaan hän tai Suomi muutoinkaan halunnut tehdä, ja se oli saatettu myös Turkin tietoon.
Niinistön mukaan viime viikolla saatiin kuitenkin tietää, että Turkki ja presidentti Erdogan olivat tehneet päätöksen, että Erdogan tulee lähettämään asian parlamenttiin.
– Se on sitten ehkä tapakulttuurikysymys, että hän kaipasi Suomen presidentin vastasignaalia.
Niinistön mukaan hän oli tuossa vaiheessa tehnyt moneen kertaan myös Ruotsille selväksi tilanteen. Asia oli käyty läpi lisäksi yhdysvaltalaisten kanssa.
Niinistö ei mielellään jaa aikamääreitä
Niinistö ei suoraan vastannut kysymykseen, milloin Suomi voisi olla Naton jäsenmaa. Niinistö sanoi, ettei mielellään jaa aikamääreitä.
Hän kuitenkin jatkoi sanoen, että parhaassa mahdollisessa tapauksessa pääsiäisen nurkilla ollaan viisaampia, mutta tuskin kuitenkaan ennen Suomen vaaleja.
Niinistöltä kysyttiin lisäksi tunnelmia siitä, että Turkki ja Unkari nyt näyttäisivät ratifioivan Suomen jäsenyyden.
– Onhan se tietysti helpotus, mutta täytyy muistaa, että tämä on pitkä prosessi, hän sanoi.
Hän ei myöskään pitänyt tätä suurena vedenjakajana. Hän sanoi, ettei kilju riemusta mutta että on hienoa, että tämä vaihe näyttäisi olevan ohi.
Turkin presidentti kertoi perjantaina odotetusti Turkin Ankarassa vierailleelle Niinistölle, että Turkki on päättänyt aloittaa Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiprosessin parlamentissa.
Unkarin hallitsevan Fidesz-puolueen ryhmäjohtaja Mate Kocsis kertoi puolestaan unkarinkielisessä Facebook-päivityksessään, että ryhmä tukee Suomen jäsenyyttä yksimielisesti ja parlamentti äänestää asiasta 27. maaliskuuta.
Ruotsin osalta Unkarissa tai Turkissa ei samanlaista liikehdintää
Sen sijaan Nato-ratifiointia koskevat keskustelut Ruotsin kanssa jatkuvat. Erdoganin mukaan Ruotsi ei ole ottanut myönteisiä askeleita terrorismista syytettyjen luovuttamiseksi.
– Koska he eivät antaneet Turkille näitä terroristeja, meidän ei ole mahdollista suhtautua Ruotsiin myönteisesti, Erdogan sanoi.
Erdogan sanoi, ettei Suomen kanssa ole samoja ongelmia.
– Koska samanlaisia mielenilmauksia (kuin Ruotsissa) ei ole ollut Suomessa, meidän täytyi erottaa Suomi Ruotsista, hän sanoi.
Niinistö sanoi Erdoganille, että Suomen Nato-jäsenyys ei ole täydellinen ilman Ruotsia. Hän sanoi haluavansa nähdä heinäkuussa pidettävässä Vilnan huippukokouksessa 32 jäsentä Natossa.
Unkarissa Fideszin parlamenttiryhmä tekee Ruotsin osalta päätöksen myöhemmin, mutta sitä ei kerrottu, milloin tämän voidaan odottaa tapahtuvan.
Unkarin pääministeri Viktor Orban käväisi Turkissa torstaina ja keskusteli Erdoganin kanssa.
Niinistö ei kertomansa mukaan tavannut Orbania.