Presidentti Sauli Niinistö kertoo välittäneensä viestejä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin välillä tavattuaan heidät peräjälkeen syksyllä.
Kummallakin oli hänen mukaansa viestejä toisilleen välitettäväksi.
Presidentti vastaili lauantaina kansalaisten kysymyksiin Ylellä. Useita kysyjiä askarrutti Suomen rooli EU:ssa ja kansainvälisessä tilanteessa.
– En halua korottautua rauhanvälittämisen tekijäksi, mutta minusta meillä on ollut merkitystä - sen mukaan kuin tämän kokoisella maalla voi olla - nimenomaan idän ja lännenkin suhteen rakentamisessa, Niinistö sanoi.
Niinistö kertoi Suomen kansan saaneen lämpimät itsenäisyyspäivän onnittelut muun muassa Yhdysvaltain presidentiltä Barack Obamalta ja Putinilta.
– Minua lämmitti se, että kumpikin näistä presidenteistä kovasti painotti, kiittikin, Suomea aktiivisesta toiminnasta rauhan ylläpitämiseksi maailmassa ja myöskin kansainvälisten yhteyksien ylläpitämiseksi, Niinistö sanoi.
Presidentti korosti EU:n keskeistä perusarvoa rauhan unionina ja toivoi EU:n merkityksen kansainvälisissä suhteissa kasvavan.
Hänen mielestään pakolaistilanne Euroopassa on kuitenkin karannut käsistä. Eurooppa ei ole hänestä onnistunut turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa.
– Saamme syyttää itseämme vähän jokainen, minäkin. Sen liikenteen, mitä on Välimerellä nähty jo vuosia, olisi pitänyt herättää ajattelemaan ja toimimaan, että ei tämä tähän pääty.
Niinistön mielestä näyttää siltä, että EU:ssa on vihdoinkin Turkin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen päädytty sellaiseen järjestelyyn, joka on vakaa ja myös inhimillinen. Ihannetilanne hänen mielestään olisi ottaa Eurooppaan kaikkein hädänalaisimpia, esimerkiksi perheitä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotoaan pakolaisleirille vaikkapa Turkkiin, Jordaniaan tai Libanoniin.
Presidentti lisäsi, että Suomessa on suhtauduttava vakavasti myös Venäjän kautta tuleviin turvapaikanhakijoihin.
Niinistön mielestä on molempien osapuolten, sekä tulijoiden että vastaanottajien etu, että tilanne on tarkasti hallinnassa.
– Moni suomalainen nyt ihmettelee, että eikö pantaisi rajoja kiinni. Siihen täytyy heti todeta, että jos me panemme rajamme kiinni, annamme viestiä siihen suuntaan, että joku voi saada päähänsä panna meiltä rajat kiinni. On myös kansainvälisiä sopimuksia, jotka velvoittavat Suomea toimimaan tietyllä tavalla.