Nettipoliisi: Nimettömien uhkailijoiden selvittäminen ongelmallista

Viime vuonna poliisi kirjasi 8 700 laitonta uhkausta, joista netissä tehtiin noin tuhat. Yleisimmät netissä tehtävät rikokset koskevat juuri laittomia uhkauksia ja kunnianloukkauksia, petoksien ja seksuaalirikosten ohella.

Nettipoliisi, ylikonstaapeli Marko Forssin arvion mukaan uhkausten määrä nettiaikana on kasvanut, sillä niiden tekeminen on helpompaa ja nopeampaa kuin ennen.

– Uhkaustapaukset liittyvät usein päättyneisiin parisuhteisiin tai nuorten keskinäisiin tappeluihin. Yleensä näissä tapauksissa osapuolet tuntevat toisensa.

Viime päivinä julkisuudessa on esillä ollut tapauksia, joissa uhkauksia ovat saaneet ruotsinkieliset ja kaksikieliset julkisuuden henkilöt. Uhkailujen kohteeksi ovat joutuneet ainakin toimittajat Päivi Storgård ja Bettina Sågbom.

Sågbom kertoi saaneensa jopa tappouhkauksia. Viesteissä oli uhattu myös hänen perhettään. Viestit oli lähetetty tor-verkon kautta, jossa lähettäjää ei pysty selvittämään.

– Totta on, että tekijän kiinnisaamisen kannalta netin anonymiteetti on ongelma.

Toinen ongelma on se, miten arvioida netissä saatua uhkausta.

– On eri asia saada uhkaus humalaiselta nakkikioskilla, jossa tilanteen voi mahdollisesti jättää omaan arvoonsa. Netissä ei ole ilmeitä, eleitä, eikä välttämättä mitään konkreettista minkä perusteella uhkausta voisi arvioida.

– Lähtökohtainen ero, jos ajatellaan julkkiksia tai poliitikkoja, on se, että heillä on tietty paksunahkaisuusvelvoite kunnianloukkausten suhteen, mutta laittoman uhkauksen osalta sitä ei ole.

"Tehkää uhkailuista rikosilmoitus"

Forssin mukaan on kuitenkin tärkeää, että ihmiset tekisivät saamistaan uhkauksista rikosilmoituksen, vaikka anonymiteetin takia tekijää ei saataisikaan kiinni.

– Voi lähestyä myös nettipoliisia, osaamme ehkä arvioida minkälainen uhka on, mistä se on tullut. Onko se tullut jonkin profiilin vai sähköpostin kautta. Niissäkin on tiettyjä eroja, miten tapausta pitäisi lähteä purkamaan.

– Voimme neuvoa tekemään rikosilmoituksen tai sitten käyttämämme huomautusmenettely on osoittautunut oikein toimivaksi. Otetaan yhteyttä uhkailijaan, jolloin uhkailu on usein loppunut siihen.

Viime päivinä esillä olleet tapaukset kuvastavat Forssin mukaan hyvin sosiaalisen median voimaa ja vaikutusta.

– Yksittäiset henkilöt tai pieni ryhmä saavat helposti vahinkoa aikaa. Ei tarvitse paljon tehdä, kun pystyy järkyttämään usean henkilön turvallisuuden tunnetta.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat