Nettipoliisi Marko Forssin mielestä koulujen saattaisi kannattaa kuvata opettajia työssään väärinkäsitysten välttämiseksi. Forss otti asiaan kantaan Uuden Suomen nettipuheenvuorossaan.
Marko Forssin kommentti liittyy sosiaalisessa mediassa viime päivinä kuohuttaneeseen videoon, jossa opettaja saa raivokohtauksen oppitunnilla provosoiville oppilaille.
2:07
Video on Forssin mukaan herättänyt niin myötätuntoa opettajaa kohtaan kuin myös kyselyjä siitä, voiko opettajaa ylipäätään kuvata luvatta.
"Tunnilla kuvaaminen ei ole rikos"
Forss kirjoittaa nettipuheenvuorossaan, että perusopetuslain mukaan opettaminen on julkista, joten kuvaamisen voidaan katsoa lähtökohtaisesti olevan rikoslain mukaan sallittua. Selvästi laitonta on vain kuvaaminen koulun pukuhuonetiloissa ja vessoissa.
Lue myös:
Lahdessa mietitään seuraamuksia opettajan raivon kuvanneille: "Jälki-istunto on liian lievä – ei kukaan tuollaista ansaitse"
Forssin mukaan koulu voi rajoittaa järjestyssäännöissä kuvaamista tiettyyn pisteeseen asti, mutta ei voi kieltää sitä koulun alueella kategorisesti kokonaan.
Myöskään älypuhelinten tuomista koululle ei voida kieltää. Opettajalla ole toisaalta myöskään oikeutta tarkastella oppilaan kännykän sisältöä, saati poistaa sitä.
– Sen takia oppilas voi mahdollisesti julkaista kuvaamansa materiaalin myöhemmin, Forss kirjoittaa.
Kuvan ottamisen oikeus ei sama kuin julkaisuoikeus
Forrs tähdentää kirjoituksessaan, että kuvan ottamisoikeus ei ole sama asia kuin kuvan julkaisuoikeus.
– Jos oppilas ottaa valokuvan opettajasta ja julkaisee sen somessa, ei kyse ole yleensä rikoksesta. Tavanomainen kuva oppituntia pitävästä opettajasta ei täytä esimerkiksi kunnianloukkaus tai yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen säännösten tunnusmerkistöä. Sen voivat täyttää esimerkiksi kuvan yhteyteen lisätyt saatesanat, mutta ei itse kuva.
Forssin mukaan henkilötietolakia tiukasti tulkiten kyse taas voisi olla henkilörekisteririkkomuksesta.
– Kyseinen kuvan ja muiden henkilötietojen julkaisu henkilökohtaisella käyttäjätilillä tulkintaan kuitenkin yleensä niin sanotuksi tavanomaiseksi käytöksi, eikä poliisi tutki kuvien lisäämistä someen henkilörekisteririkkomuksina, vaikka kuvassa esiintyvän lupaa ei olisikaan. Tämä koskee muidenkin kuvien julkaisua omassa profiilissaan tavanomaisen käytön yhteydessä.
Tekijänoikeus on kuvan ottajalla
Forssin mukaan tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeudet kuvaan ovat kuvan ottajalla, eivät siis esimerkiksi kuvassa esiintyvällä opettajalla.
– Jos opettajan luennosta taas kuvataan video, voi kyseessä olla lähioikeuksin suojattu esitys, jos kyseinen toiminta ylittää teoskynnyksen. Pelkkä raivokohtaus on tuskin tällainen, enkä ole kuullut, että tällä perusteella olisi ikinä penätty oikeuksia, vaikka itse luentoa olisikin kuvattu.
Video voi vääristää kokonaiskuvan
Forss toteaa, että yksittäiset videopätkät voivat antaa välillä melko vääristävän kuva kokonaistilanteesta.
– Koska opettajan kuvaamiseen voi olla melko vaikea puuttua ja pelkkä lyhyt ja mahdollisesti editoitukin pätkä voi vääristää totuutta, tulisiko harkita oppituntien tallentamista koulun toimesta, Forss pohtii.
– Esimerkiksi poliisilla on ollut jo jonkin aikaa testauksessa haalarikameroita, joista on saatu hyviä kokemuksia. Kamerat ovat parantaneet poliisin, mutta myös asiakkaan oikeusturvaa, koska tilanteista on saatu kokonaisvaltainen tallenne videolle.