Konsoli- ja nettipelien haitoista puhutaan paljon, mutta ei niin paljon pahaa ettei jotain hyvääkin. Intensiivinen pelaaminen saa kiitosta ehkä vähän yllättävältä taholta – nimittäin koululta.
Englannin opettajien kokemuksen perusteella aktiivinen pelaaminen kehittää kielitaitoa.
– Se näkyy ymmärtävässä puolessa. Kuullun ja luetun ymmärtämistaito ovat mielestäni parantuneet. Niillä, jotka pelaavat paljon roolipelejä, se näkyy myös kirjoittamisessa. Heidän on jotenkin helpompi tuottaa sitä tekstiä, arvioi Ylöjärven lukiossa opettava Sanna Leinonen.
Ihan kaikkea eivät aktiivipelaajat kuitenkaan saa ajanvietteensä kylkiäisenä. Kielitaitoon jää myös heikkoja kohtia.
– Joskus kieli on liian monimutkaista. Ehkä se johtuu siitä, että roolipelien maailma poikkeaa arjen maailmasta. Myös oikeinkirjoitus ja kielioppiseikat voivat olla hakusessa, Leinonen selittää.
Pelaaminen ei myöskään valmenna oppilasta suulliseen ilmaisuun.
– Kun viestitään kasvokkain eli kun kommunikoidaan suullisesti ihan livetilanteessa toisen henkilön kanssa, niin silloin ei niin rohkeasti oteta kontaktia.
Hyötyä yo-kirjoituksissa
Nykyisen ylioppilastutkinnon kielten koe pohjautuu hyvin paljon ymmärtävään puoleen eli luetun ymmärtämiseen ja kuullun ymmärtämiseen.
– Näissä molemmissa osioissa osaaminen paranee jostain syystä pelaamisen myötä, Leinonen toteaa.
Englannin kieli puskee kulttuuriimme paitsi peleissä myös musiikissa ja elokuvissa. Onko edes mahdollista erottaa, mistä nuorten kieltaito karttuu? Leinosen kokemuksen mukaan on.
– Kyllä ne ovat nimenomaan pelaavat pojat, joilla tämä kehitys on nähtävissä. Täällä lukiossa erottuu selvästi kaksi ryhmää, joiden englannin kieli on usein keskitasoa parempaa: pelaavat pojat ja muusikkopojat.
Tytöt yhä vahvoilla muissa kielissä
Vaihto-oppilasvuotta pidetään yleisesti hyvin hyödyllisenä kokemuksena kielitaidon kannalta. Leinosen opetuskokemukset eivät aivan varauksettomasti tue tätä käsitystä.