Nettipelit hyödyllisempiä kielitaidolle kuin vaihto-oppilasvuosi?

Englannin opettajien kokemuksen perusteella aktiivinen pelaaminen kehittää kielitaitoa.

– Se näkyy ymmärtävässä puolessa. Kuullun ja luetun ymmärtämistaito ovat mielestäni parantuneet. Niillä, jotka pelaavat paljon roolipelejä, se näkyy myös  kirjoittamisessa. Heidän on jotenkin helpompi tuottaa sitä tekstiä, arvioi Ylöjärven lukiossa opettava Sanna Leinonen.

Ihan kaikkea eivät aktiivipelaajat kuitenkaan saa ajanvietteensä kylkiäisenä. Kielitaitoon jää myös heikkoja kohtia.

– Joskus kieli on liian monimutkaista. Ehkä se johtuu siitä, että roolipelien maailma poikkeaa arjen maailmasta. Myös oikeinkirjoitus ja kielioppiseikat voivat olla hakusessa, Leinonen selittää. 

Pelaaminen ei myöskään valmenna oppilasta suulliseen ilmaisuun.

– Kun viestitään kasvokkain eli kun kommunikoidaan suullisesti ihan livetilanteessa toisen henkilön kanssa, niin silloin ei niin rohkeasti oteta kontaktia.

Hyötyä yo-kirjoituksissa

Nykyisen ylioppilastutkinnon kielten koe pohjautuu hyvin paljon ymmärtävään puoleen eli luetun ymmärtämiseen ja kuullun ymmärtämiseen.

– Näissä molemmissa osioissa osaaminen paranee jostain syystä pelaamisen myötä, Leinonen toteaa.

Englannin kieli puskee kulttuuriimme paitsi peleissä myös musiikissa ja elokuvissa. Onko edes mahdollista erottaa, mistä nuorten kieltaito karttuu? Leinosen kokemuksen mukaan on.

– Kyllä ne ovat nimenomaan pelaavat pojat, joilla tämä kehitys on nähtävissä. Täällä lukiossa erottuu selvästi kaksi ryhmää, joiden englannin kieli on usein keskitasoa parempaa: pelaavat pojat ja muusikkopojat.

Tytöt yhä vahvoilla muissa kielissä

Vaihto-oppilasvuotta pidetään yleisesti hyvin hyödyllisenä kokemuksena kielitaidon kannalta. Leinosen opetuskokemukset eivät aivan varauksettomasti tue tätä käsitystä.

– Se vuosi esimerkiksi Yhdysvalloissa ei  lisää kielitaitoa niin paljon kuin voisi kuvitella. Siellä lisääntyy suullinen, kasvokkain tapahtuva kommunikaatio, mutta  vaativampi kielitaito ei välttämättä lisäänny siellä ollenkaan, Leinonen pohtii.

Kielet on mielletty perinteisesti tyttöoppilaiden vahvuuksiksi. Onko tämä asetelma järkkymässä?

– Ainakin englannin osalta tuntuisi niin. Muissa kielissä, joissa kielitaito tulee enemmän koulun kautta, ahkerat tytöt pystyvät hyviin suorituksiin. Siellä huipputulokset ovat usein tytöillä eikä pojilla, Leinonen arvioi.