Juuri nyt Unkari ja Slovakia ovat aivan eri linjoilla kuin Tshekki ja Puola, mutta tutkijan mukaan asetelma voi muuttua nopeasti. Slovakian suuntaa punnitaan ensi viikonloppuna presidentinvaaleissa.
Vähemmän puhetta ja enemmän aseita Ukrainalle, viestitti Puolan pääministeri Donald Tusk viime viikon lopulla. Tshekin presidentti ja eläköitynyt kenraali Petr Pavel on puolestaan antanut kasvot aloitteelle hankkia Ukrainalle satojatuhansia tykistöammuksia eri puolilta maailmaa.
Puolan ja Tshekin kanssa samaan Visegrad-ryhmään kuuluvat Unkari ja Slovakia ovat lievästi sanottua eri linjoilla. Unkari ei ole pääministeri Viktor Orbanin johdolla antanut Ukrainalle luotiakaan, mutta on sen sijaan vastustanut joka käänteessä EU:n tukia Ukrainalle.
Slovakian pääministerin Robert Ficon mukaan Yhdysvaltain talutusnuorassa olevan Ukrainan pitäisi luovuttaa alueita Venäjälle vastineeksi rauhasta.
Tällaisista jäsenistä koostuvan ryhmän voisi kuvitella hajoavan omaan mahdottomuuteensa, mutta niin vain Visegrad-maiden ulkoministerit tapaavat toisensa jälleen torstaina Prahassa. STT:n haastattelemat tutkijat pitävätkin huhuja Visegradin kuolemasta vielä ennenaikaisina.
– Oletan, että ryhmä pysyy kasassa. Yhteistyössä on ollut 30 vuoden aikana aiemminkin paljon ylä- ja alamäkiä riippuen siitä, minkälaiset sisäpoliittiset voimasuhteet ovat kussakin maassa olleet, dosentti Heino Nyyssönen Turun yliopistosta sanoo.
Nykyinen kaksi vastaan kaksi -asetelma Visegradissa voi siis muuttua?
