Neljä suomalaista kuoli metsästysreissulla Zimbabwessa: Eräs matkanjärjestäjä paljastaa, mikä suomalaisia vetää ulkomaille ja mitä metsästetään eniten – viikon all inclusive -paketti maksaa noin 5000 euroa

Ulkomailla metsästäminen nousi Suomessa otsikoihin, kun neljä suomalaista kuoli metsästysmatkalla Zimbabwessa.

Traaginen turma sattui perjantaina, kun suomalaisnelikkoa kuljettanut kone syöksyi maahan toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Myös koneen paikallinen kuljettaja sai surmansa.

Kuolleet olivat yritysmaailman johtajia muun muassa metsäyhtiö UPM:stä ja Lassila & Tikanojasta.

Viikon all inclusive -paketti 5000 euroa

Turmassa olleet suomalaiset eivät olleet Vähäkallion Finnhunting-yrityksen matkalla, mutta yrittäjä kertoo, millaisia metsästysretkiä hän järjestää.

– Järjestämme matkoja pääsääntöisesti Euroopan maihin, mutta jonkun verran myös Namibiaan ja Etelä-Afrikkaan.

Afrikkaan suuntautuva viikon matka kustantaa noin 5 000 euroa, ja hintaan sisältyvät matkakulut, majoitus ja kaatoluvat eli oikeastaan kaikki mahdollinen.

– Eniten metsästetään tasankoriistaa eli antilooppilajeja.

Suuremmat lajit, kuten leijonat, puhvelit tai elefantit ovat harvemmin metsästäjän tähtäimessä, ja niissä lupamäärätkin ovat pienemmät, mutta kaatomaksu kalliimpi.

Lue myös: Paikallislehti väittää: Kyläläiset veivät Zimbabwen turvauhrien rahat

Naismetsästäjien määrä kasvussa

Yhtiö toimittaa vuosittain yli 250 suomalaisasiakasta eri puolille maailmaa metsästysreissuille.

– Asiakkaat ovat ihan laidasta laitaan, tarkkaa profilointia ei voi tehdä.

Enemmistö asiakkaista on kuitenkin yli 40-vuotiaita.

Perinteisesti ehkä miesten lajina mielletty metsästys kerää yhä enemmän myös naisia matkaan.

– Naismetsästäjien määrä on koko ajan kasvussa.

Mikä saa suomalaiset metsälle tuhansien kilometrien päähän?

Mikä sitten saa suomalaiset lähtemään kauas metsästämään? Yli vuosikymmenen ulkomailla metsällä käynyt Vähäkallio näkee syynä erilaisuuden.

– Minkä takia ihmiset haluavat mennä Lontooseen tai Pariisiin, kun voi mennä Helsinkiin? Kaikki on pääkaupunkeja, mutta erilaisia.

Afrikan vetovoimatekijöiksi hän listaa suomalaisille erikoisen luonnon ja ilmaston.

– Afrikassa varmasti viehättää luontodokumenteista nähty eläinten määrä ja millainen se ekosysteemi on.

– Ulkomailla monissa paikoissa on myös vahvemmat riistakannat kuin Suomessa. Jos haluaa metsästää eettisesti, pitää olla vahva riistakanta, josta voidaan verottaa valikoituja yksilöitä.

Hänen mukaansa ei voi ajatella, että metsästystä harjoitetaan sellaisilla alueilla, joilla on vain vähän riistaa tai joilla metsästys vaarantaisi lajien elinvoimaisuuden.

Lue myös: Zimbabwen lentoturma vei monen työkaverin, esimiehen ja ystävän hengen – näin yrityksissä surraan: "Uskomme selviävämme toinen toistamme tukien"

Eettistä toimintaa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa

Vähäkallio järjestää matkoja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, jotka hankkivat paikalliset metsästysluvat, tuntevat alueet ja tietävät, mistä mitäkin riistaa kannattaa etsiä.

– Sanoisin, että myös riistakantojen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että pystytään tarjoamaan paikallisille elantoa, kun käytetään luontoa järkevästi hyväksi.

– Silloin villieläimillä on arvo, ja niistä halutaan pitää huolta. Näin turvataan luonnon monimuotoisuuden säilyminen.

Vähäkallion mukaan metsästystilanne on luonnollinen eikä riistaa houkutella paikalle.

– Pyritään jäljittämään jalkaisin ja pääsemään ampumaetäisyydelle hiipimällä. Joskus voi olla, että jäädään esimerkiksi juomapaikkojen läheisyyteen, kuten Suomessa ammutaan valkohäntäpeuroja ruokintapaikkojen läheltä.

Ampuminen tapahtuu metsästyskiväärillä tai metsästysjousella.

Riistaeläinten kalliit kaatomaksut kanavoidaan osittain myös elinympäristöjen ylläpitoon ja rikollisen salametsästyksen valvontaan.

Vähäkallion mukaan salametsästyksen valvonta olisi käytännössä mahdotonta ilman kaupallisesta metsästyksestä saatuja varoja. Lisäksi valikoimaton salametsästys tuhoaisi nopeasti riistakannat.