Nykypäivän tekniset vimpaimet käyttäytyvät kuin ne tietäisivät kaikesta kaiken. Se ei kuitenkaan ole lähelläkään totuutta, minkä myös eräs yhdysvaltalaisperhe sai oppia kantapään kautta.
GPS on yksi teknologia, josta tulemme helposti riippuvaisiksi ja elämä ilman toimivaa paikannusta voi osoittautua yllättävän vaikeaksi. Toisinaan GPS:ään ei kuitenkaan kannattaisi luottaa sokeasti. Tai ainakin tulisi huolehtia, että autosta löytyy asianmukaiset varusteet, jos matkanteko tyssääkin.
Oregonin Portlandissa asuva Sanquistin perhe oli matkalla Kaliforniaan. Heidän navigaattorinsa ehdotti reittiä, joka kulkisi vuoristoisen seudun kautta.
Navigaattorille, sen paremmin kuin perheellekään, ei kuitenkaan tullut mieleen, että vuorilla saattaa joulukuussa olla lunta, eikä kaikkia teitä ole aurattu.
Isä-Sanquist, äiti-Sanquist, tytär-Sanquist ja koira-Sanquist löysivätkin itsensä lopulta oregonilaiseen hankeen juuttuneena. Ilman lapiota. Ilman matkapuhelinverkkoa.
Vietettyään yön autossa, lähti Ron-isä etsimään paikkaa, jossa olisi sen verran kenttää, että hän voisi soittaa hätänumeroon. Tällainen paikka löytyikin noin kolmen kilometrin päästä.
Pelastajien saavuttua matka pääsi jatkumaan toista reittiä ja Sanquistin perhe pääsi kohteeseensa noin 17 tuntia myöhässä.
Toimikoot tämä hyvänä muistutuksena siitä, että teknologiset laitteet eivät ole täydellisiä, koska ne ovat ihmisten rakentamia ja ihmiset vasta epätäydellisiä ovatkin.
