Natsirikollisia jäljittävä keskus kehuu Suomen selvitystä SS-vapaaehtoisista – "Ainutlaatuista ja esimerkillistä"

Äskettäin julkaistujen tulosten mukaan suomalaiset SS-vapaaehtoiset osallistuivat hyvin todennäköisesti osana saksalaista SS-sotilasjoukko-osastoa juutalaisten, muiden siviilien ja sotavankien surmaamiseen.

Suomen hallitus tilasi Kansallisarkistolta selvityksen, kun Wiesenthal-keskuksen holokaustitutkija Efraim Zuroff oli sellaista Suomen viranomaisilta pyytänyt.

Zuroff kuvaili sunnuntaina julkaistussa lausunnossaan ainutlaatuiseksi tapaa, jolla Suomi on ollut valmis tuomaan esiin historiallisen totuuden, vaikka se on Suomen kannalta tuskallinen ja kiusallinen.

Zuroff kiitti presidentti Sauli Niinistöä, tutkimustyötä johtanutta Kansallisarkiston pääjohtajaa Jussi Nuortevaa sekä mukana olleita historioitsijoita.

–  Suomen aulius tutkia ja paljastaa synkkä kappale historiaansa on esimerkki ainutlaatuisesta ja esimerkillisestä kansalaisrohkeudesta, holokaustin tutkija kiitti.

Suomalaisten rooli epäselvä

Nuorteva korosti SS-selvityksen julkaisutilaisuudessa Helsingissä, että tarkkaa kuvaa suomalaisten vapaaehtoisten roolista SS-joukoissa ei tutkimuksessa selvinnyt.

–  Käytössä ollut lähdeaineisto ei anna riittävän yksityiskohtaisia tietoja yksittäisten tapahtumien tarkaksi arvioimiseksi.

Nuortevan mukaan on erittäin todennäköistä, etteivät suomalaiset päättäjät ja SS-vapaaehtoiset tienneet saksalaisten tuhoamistoiminnan järjestelmällisyydestä itärintamalla ennen natsi-Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon eli ennen operaatio Barbarossan alkua.

Lähteenä päiväkirjat

Selvityksen tekijöillä on ollut käytössään muun muassa 76 vapaaehtoisen SS-miehen päiväkirjat.

– Päiväkirjoissa kerrotaan surmaamisista ja väkivaltaisuuksista usein peitetysti. Päiväkirjamerkinnät ovat tavallisesti lyhyitä, eikä niissä kerrota tarkasti, kuka oli tekijä, kuka oli käskynantaja ja missä teot tarkalleen tapahtuivat, Nuorteva sanoi.

Selvityksessä on yhteenveto kaikista SS-Wiking-divisioonassa palvelleista 1 408 vapaaehtoisesta suomalaisesta. Panttipataljoonaksi kutsuttu suomalaisjoukko taisteli Saksan itärintamalla vuosina 1941–1943. Kesällä 1943 kotimaahan palanneet SS-vapaaehtoiset hajotettiin erilleen Suomen armeijan joukko-osastoihin.