Nato Suomelle: Kauko-ohjatun ilma-aseen merkitys kasvaa

Suomi valmistautuu ensi vuosikymmenen hävittäjähankintaan perinteisten sotakoneiden valikoimalla, mutta jo nyt käytetään konflikteissa yhä enemmän kauko-ohjattuja lennokkeja.

Yhdysvallat on tehnyt lennokeilla kasvavassa määrin operaatioita Irakissa, Jemenissä ja Afganistanissa ja niiden tekniikka kehittyy koko ajan.

Naton apulaispääsihteeri Alexander Versbow sanoo MTV Uutisille, että tasapaino perinteisen hävittäjien käytön ja lennokkien välillä on muuttumassa.

– 10-15 vuoden kuluttua miehittämättömät koneet tulevan näyttelemään täydentävää roolia vaikka perinteisiäkin vielä tarvitaan. Yhä enemmän asioita pystytään tekemään kauko-ohjatuilla koneilla ja tasapaino on siirtymässä niiden hyväksi, Versbow sanoo. 

Tulevaisuuden ilmatilakonfliktit voivat olla sekä yksittäisiä operaatioita tai perinteisiä hävittäjien yhteenottoja. Viime vuosien sotateattereissa ei kuitenkaan ilmasotaa ole juuri nähty. Yhdysvallat käyttää lennokkeja erilaisissa valvontatehtävissä laajalti jo nyt, koska tiedonsiirto on reaaliaikaista ja tarkkaa. Suomessa rauhanajan raja- ja ilmatilavalvonta voisivat olla sellaisia toimialoja.

Mitä Venäjä tekee?

Venäjän on tiettävästi satsaamassa lennokkiteknologiaan. Brittiläisen Mirror-lehden sotilaslähteen mukaan kehitteillä olisi ainakin raskas pommituslennokki. Venäjä itse on Russia Todayn mukaan kertonut kehittävänsä muun muassa parvina lähellä avaruusrajaa lentäviä taistelulennokkeja, mutta väite voi myös olla propagandaa. Jo 10 vuotta sitten Venäjä kertoi projektista, jossa harjoitushävittäjä Yak 130:n ohjaaja korvattaisiin kauko-ohjauksella, mutta sittemmin hankkeesta ei ole kuultu.
–Pidän todennäköisenä, että voi syntyä taistelutilanteita, joissa ihmisen päättelykyky ja vaisto ovat kriittisen tärkeitä. Se voidaan tehdä kauko-ohjatustikin. Uskon kuitenkin, että edistyneillä hävittäjäkoneilla on paikkansa myös tulevaisuudessa.
–Toivottavasti tulevaisuudessa koillisessa Euroopassa ei nähdä tilannetta joka johtaisi suoraan konfliktiin Venäjän kanssa ja laajaa yhteistyötä tarvitaan sen estämiseksi, apulaispääsihteeri toivoo.

Lue myös:

    Uusimmat