Naton sotilaskomitean puheenjohtajan Petr Pavelin mukaan Itämeren alueella mahdollisesti syntyvä kriisi ei rajoittuisi vain Naton ja Venäjän väliseksi. Suomi ja Ruotsi olisivat osa samaa tilannetta, halusivatpa ne sitä tai eivät, Pavel arvioi.
Kenraali korostaa, että Suomen päätös hakea tai olla hakematta Nato-jäsenyyttä on täysin maan oma asia.
Pavel arvioi Suomen kehittyneen Nato-kumppanuudessa ja sotilaallisessa yhteensopivuudessa jo niin pitkälle, että mahdollisessa liittymisessä olisi hänen mukaansa kyse vain "teknisistä prosesseista".
– Ja Natolle tällaisilla ominaisuuksilla varustetulla liittolaisella olisi suurta arvoa, Pavel sanoi.
Viime kesänä Naton sotilaskomitean johtoon noussut tshekkikenraali puhui maanantai-iltana Finlandia-talolla Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa.
Hän kävi läpi Venäjän viimeaikaisia toimia ja totesi maan käyttävän sotilaallista voimaa poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Pavelin mukaan länsimaiden ja Naton suhde Venäjään ei ole yksiulotteinen. Hänen mukaansa on hyväksyttävä todellisuus, että Venäjä voi olla samaan aikaan niin vastustaja, kilpailija kuin kumppanikin. Tämä vaatii käytännönläheistä ja hienotunteista suhtautumista, mistä Suomi on Pavelin mukaan hyvä esimerkki.
– Suomi on tietoinen turvallisuusriskistä, jonka teidän suuri itäinen naapurinne muodostaa, Pavel sanoi ja viittasi meikäläiseen asevelvollisuusjärjestelmään sekä puolustusyhteistyöhön alueen muiden maiden kanssa.
– Samaan aikaa Suomi on vaalinut vuoropuhelua Venäjän kanssa kuten myös taloussuhteita, kenraali kehui.