Nämä kolme asiaa vaikuttavat Venäjän ja Yhdysvaltain konfliktiin – kokeneen kenraalin tyly arvio: Suurvaltojen yhteenotto uhkaa

–Toivon, että Venäjän Libanonin-suurlähettiläs valitsi sanansa tarkoin, sillä jos Venäjä todella ampuisi alas lentokoneita ja upottaisi sotalaivoja ja sukellusveneitä, se olisi sotaa, Barrons luonnehti BBC:n haastattelussa.

Barrons luettelee kolme valtavaa ja toisiinsa kietoutuvaa ongelmaa Syyrian kemiallisten aseiden kysymyksessä. 

1. Mitä Syyrialle pitäisi yleensä tehdä?

2. Miten Venäjään, jonka toimet ulottuvat kaksoisvakoojan myrkytyksestä Syyriaan, pitäisi reagoida?

3. Mikä lännen rooli nykymaailmassa on?

– Jotain täsmällistä ja vaikutuksen omaavaa kuitenkin pitää tehdä, Barrons tiivistää.

"Sitten olisi myöhäistä perääntyä"

Samaa mieltä on toisessa haastattelussa Yhdysavaltain edellisen presidentin Barack Obaman turvallisuusneuvontantaja Philip Gordon.

– On hyödytöntä lähettää ohjuksia tyhjään lentokenttään, mutta on mietittävä, miten välttää sekaantuminen sisällissotaan, joka on kestänyt liian pitkään. Lentokoneet ja helikopterit ovat yksi kohde, mutta riskinä on, että sitten Venäjä ja Iran vastaisivat samalla mitalla, Gordon sanoo.

– Sitten olisi myöhäistä perääntyä.

Millä aseilla toimittaisiin?

Aikalisän ollessa nyt käynnissä jää ilmaan kolme kysymystä. Ensimmäinen on se, millaisilla aseilla konfliktin osapuolet toimivat. 

Yhdysvalloilla on parhaillaan itäisellä Välimerellä ohjushävittäjä USS Donald Cook, joka pystyisi Tomahawk-ohjusiskuihin.

Lentotukialus USS Harry S. Trumanin johtama osasto saapuu Välimerelle ensi viikolla hävittäjineen. Syyriassa itsessään Yhdysvalloilla on Pentagonin mukaan arviolta 2 000 sotilasta ISIS:in vastaisen taistelun takia maan koillisosassa. Niiden aseistus on pääasiassa täsmäiskuihin tehtyjä lennokkeja.

Ranska tekisi iskunsa Rafale-hävittäjillään, jotka toimisivat kotimaan tukikohdista välitankkauksella. Ranskan hävittäjät olivat valmiina jo vuonna 2013, edellisen Ghoutan kaasuiskun jälkeen, jolloin Obama viime hetkellä perääntyi vastahyökkäyksestä.

Britannia sanoi torstaina lähettäneensä ydinsukellusveneen Välimerelle ja sen ilmavoimilla on vahva tukikohta hävittäjineen Kyproksella.

Mikä on Venäjän torjuntakyky?

Venäjän aseistuksesta ja joukoista Syyriassa ei ole tarkkoja julkisia tietoja. Sillä on vaihtelevia määriä sekä varsinaisia sotilaita että palkallisia joukkoja maan keski- ja eteläosissa, sekä ainakin kahdessa tukikohdassa Tartusissa ja Latakiassa.

Reutersin mukaan tukikohtien suojana on liikuteltavia ja kehittyneitä S-400 torjuntaohjuksia, joilla Naton mukaan voi, ainakin osittain, ampua alas Tomahawk-risteilyohjuksia. Toinen liikuteltava ilmatorjuntaohjus on Pantsir-1.

Lisäksi tukikohtia suojaa Bastion-ohjusjärjestelmä, joilla tähdätään maakohteisiin ja laivoihin.

Tartusin tukikohdassa on ollut 10-15 erilaista sota-alusta, sekä sukellusveneitä, joista osa on Kommersant-lehden ja satelliittikuvien mukaan siirretty viime päivinä muualle. Latakian Hmeymimin lentotukikohdassa on ainakin ollut 20-40 Sukhoi-hävittäjäpommittajaa, muita koneita sekä helikoptereita.

Syyrialla on ollut noin 300 taistelukonetta, mutta Israel on tuhonnut osan. Pääpaino on ollut maa- ja panssarijoukoissa. 

Mitä lännen pitää välttää?

Venäjän henkilöstöä on pääkaupunki Damaskoksen hallintokortteleissa ja pääesikunnan päällikkö Valeri Gerasimov on varoittanut iskemästä sinne.

Syyrian kymmenissä lentotukikohdissa on todennäköisesti eriasteista venäläissuojausta.

Myös iskut suoraan Venäjän tukikohtiin johtaisivat venäläislähteiden mukaan suoriin vastatoimiin.

– Venäjä on aina ollut hyvä kerrostamaan ilmatorjuntaansa, sanoo entinen yhdysvaltalaiskenraal Ben Hodges. Nimettömän sotilaslähteen mukaan S-400 on nimenomaan tehty Tomahawkin torjuntaan ja esimerkiksi laivojen tutkat voisivat antaa S-400:n laukaisijoille ennakkovaroituksia.

– He selvästikin pystyisivät torjumaan Yhdysvaltain hyökkäyksen, Hodges arvioi.

Lähteenä käytetty Reutersin lisäksi: BBC-The Guardian-CNN-India Times