Venäjällä on perinteisesti vahva ilmapuolustus, koska sen ilmavoimat ovat täysin alivoimaiset länteen verrattuna, sanoo Pekka Toveri MTV Uutisille.
Aiemmin tänään Ukraina iski tiettävästi ohjuksella Venäjän Mustanmeren laivaston päämajaan. Eilen Ukraina väitti hyökänneensä lentotukikohtaan Krimille. Viime viikolla Ukrainan iskut Sevastopoliin vaurioittivat pahasti sukellusvenettä ja suurta maihinnousualusta. Vironkin lähellä on räjähtänyt lentokentällä.
Ukrainan hyökkäyksistä Krimille ja syvälle Venäjälle on tullut arkipäivää, eikä dronehyökkäys Moskovan alueella ole enää yllätys, toisin kuin vielä muutama kuukausi sitten.
Hyökkäysalueen suuruuden vuoksi Venäjä on joutunut levittämään ilmatorjuntaansa, sanoo Suomen entinen tiedustelupäällikkö, nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri (kok.) MTV Uutisille.
– Ei Venäjälläkään joka paikkaan ilmatorjuntaa riitä. Onko Moskova tärkeämpi kuin Krim? Todennäköisesti on.
Ukrainan yksittäisistä onnistumisista Toveri nostaa esille sen, että se on kyennyt tuhoamaan kaksi S-400-ilmatorjuntajärjestelmää. Niiden tuhoutuminen on Toverin mukaan avannut ilmatilaa Ukrainan iskuille.
– Venäjällä on perinteisesti vahva ilmapuolustus, koska niiden ilmavoimat ovat täysin alivoimaiset länteen verrattuna.
3:48
Iskut auttavat maavoimien mahdollista murtoa
Krimillä Ukraina on iskenyt sekä Venäjän meri- että ilmavoimia vastaan. Sevastopol on Venäjän Mustanmeren laivaston päätukikohta, minkä lisäksi Toverin mukaan lähes 100 sotilaslentokonetta tukeutuu Krimin lentokenttiin.
Sekä sotilaslentokoneet että Krimillä majailevat taisteluhelikopterit ovat avainasemassa, jos Ukraina pystyy "jonkinlaiseen murtoon" Etelä-Ukrainan Länsi-Zaporizhzhjassa, Toveri sanoo. Ukraina on hyökännyt alueella aina kesäkuun alusta alkaen.
Jos Ukrainan panssarit pääsevät etenemään jossain määrin vapaasti Etelä-Ukrainan aroilla, ovat Venäjän ilmavoimat niille suurin uhka, Toveri katsoo.
0:10
Lue myös: Venäjä on voinut tyriä puolustusasemansa – Putinin sotilaat eivät ole pysäyttäneet Ukrainaa kuukauteen, ISW arvioi
Kuinka pitkään Ukrainalla riittää ohjuksia?
Toverin mukaan on "hyvä kysymys", kuinka pitkään Ukraina pystyy hyökkäämällä syvälle Venäjälle tai Venäjän miehittämille alueille.
Ennen viime syksyn vastahyökkäystään Ukraina teki HIMARS-raketinheittimillä lukuisia iskuja Venäjän komentokeskuksia ja ammusvarastoja vastaan. Sen jälkeen Venäjä siirsi kriittistä sotilasinfrastruktuuriaan yli 80 kilometrin päähän rintamasta eli HIMARS-raketinheittimien kantaman ulottumattomiin.
Nyt Ukraina on iskenyt kauas droneilla ja Britannian sekä Ranskan antamilla Storm Shadow/Scalp -ohjuksilla.
– Ongelma on se, että HIMARS-raketteja on tuhansia, Storm Shadow -ohjuksia taas joitakin satoja. Niillä ei kovin pitkälle pötkitä. Siksi Ukraina on niin kovasti pyytänyt Yhdysvalloilta ATACSM-ohjuksia, joilla myös voi iskeä syvälle, Toveri sanoo.
Tänään yhdysvaltalaismedia NBC News uutisoi viranomaislähteisiin nojaten, että presidentti Joe Biden olisi luvannut eilen Valkoisessa talossa vierailleelle Volodymyr Zelenskyille pienen määrän ATACMS-ohjuksia. Vielä eilen Valkoinen talo sanoi, etteivät ohjukset ole mukana Yhdysvaltain tuoreimmassa aseapupaketissa.
Lue myös: Media: USA lähettää Ukrainalle ensimmäiset pitkän kantaman ATACMS-ohjuksia
2:01