Ammunta nousee Suomessa esiin käytännössä vain olympiakesinä. Kaikessa hiljaisuudessa ampumalajit ovat kesäkisoissa Suomen menestyksen tukipilari. Eetu Kallioinen osoitti, että lisää on tulossa, kirjoittaa Matti Nyrhinen Tokiosta.
Ei ole kovin yleistä, että vähän yli parikymppinen suomalainen on yksilölajissa mitaleilla tai senttien päässä mitalista ensimmäisissä olympialaisissaan. 23-vuotias Eetu Kallioinen oli lähellä äärimmäisen herkässä lajissa Tokiossa, talvilajipuolella samaan pystyivät Iivo Niskanen ja Enni Rukajärvi Sotshissa seitsemän vuotta sitten.
Suomi on saavuttanut 2000-luvun kesäolympialaisissa 14 mitalia. Niistä eniten, eli neljä, on tullut ammuntalajeista: Juha Hirvi hopeaa 2000 (pienoiskivääri), Marko Kemppainen hopeaa 2004 (skeet), Satu Mäkelä-Nummela kultaa 2008 (trap) ja Henri Häkkinen pronssia 2008 (ilmakivääri).
Mäkelä-Nummelan kulta on kesäkisoista ainoa 17 vuoteen. 2000-luvulla kolmen mitalin lajeja ovat olleet purjehdus ja yleisurheilu.
Harva tietää, että Tokion skeet-finaalissa dramaattisesti neljänneksi jäänyt Kallioinen ampui kuusi vuotta sitten peruskilpailun nuorten ME-tuloksen 124 ja hän on EM-pronssimitalisti niinkin läheltä kuin viime toukokuulta. Jälkimmäisellä hän lunasti maapaikan Tokioon.
Kallioinen alkoi harrastaa isänsä Teron jalanjäljissä skeet-ammuntaa yhdeksänvuotiaana, jo 13-vuotiaana hän sai valmentajakseen Timo Laitisen, joka ampui muun muassa Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000. Hän on ollut siis jo kymmenen vuotta osaavassa valmennuksessa, ja kun kyseessä on lahjakas ja motivoitunut urheilija, joka pystyy panostamaan lajiinsa, kivijalka on tukeva.
(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)
Eetu Kallioinen on ollut jo vuosikymmenen osaavassa valmennuksessa.Lehtikuva
Kersantti Kallioinen työskentelee liikunta-aliupseerina Santahaminan varuskunnassa, eli hän pystyy satsaamaan urheiluun tosissaan. Vaikka julkinen huomio on pientä, ammuntaan satsataan, ja Kallioinen saa niin urheilija-apurahaa, Olympiakomitean tukea kuin ampumaurheiluliiton tukea.
Erittäin tärkeä satsaus on ollut se, että ampumaurheiluliiton päävalmentajaksi palkattiin Pietro Genga, omalla ammuntaurallaan maailmanmestaruuden voittanut italialainen, joka on vajaan vuoden aikana tuonut oleellisen lisän nuorten suomalaisten harjoitteluun ja kilpailemiseen.
Merkillepantavaa on myös se, että Suomella ei ole ollut Kemppaisen hopean jälkeen skeet-edustajaa miehissä. Nyt heitä oli kaksi, Kallioinen ja Lari Pesonen. Vaikka Pesonen ei Tokiossa onnistunutkaan, ikää on vasta 26 vuotta, joten Suomella on loistava kaksikko tuleviksi vuosiksi.
(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)
Pekingin olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummela oli seuraamassa Kallioisen finaalia. Oma urakka alkaa keskiviikkona.Lehtikuva
Ammunnassa on mahdollisuus menestyä pitkään, minkä on osoittanut moni. Mäkelä-Nummela oli Pekingin jälkeen Lontoossa seitsemäs ja Riossa kymmenes – Tokiossa hän tähtää taas mitali mielessä. Kallioinen oli miesten skeetissä kisan nuorin, kun taas pronssia otti kisan vanhin osallistuja. 57-vuotias Abdullah Al-Rashidi sai ensimmäisen olympiamitalinsa vasta kuudennella yrittämällä, nyt seitsemännellä tuli toinen.
Kallioinen on siis vasta 23-vuotias, eli viiden renkaan kisoja on edessä vielä todella monet. Ammunnan olympianelosta ei välttämättä vuosien jälkeen muisteta, mutta tämä ei jää tähän.
Suomen mitalit 2000-luvun kesäkisoissa:
Sydney 2000 kultaa, Arsi Harju (yleisurheilu) kultaa, Thomas Johanson ja Jyrki Järvi (purjehdus) hopeaa, Juha Hirvi (ammunta) pronssia, Marko Yli-Hannuksela (paini)
Ateena 2004 hopeaa, Marko Kemppainen (ammunta) hopeaa, Marko Yli-Hannuksela (paini)
Peking 2008 kultaa, Satu Mäkelä-Nummela (ammunta) hopeaa, Sanna Sten ja Minna Nieminen (soutu) pronssia, Henri Häkkinen (ammunta) pronssia, Tero Pitkämäki (yleisurheilu)
Lontoo 2012 hopeaa, Tuuli Petäjä-Sirén (purjehdus) hopeaa, Antti Ruuskanen (yleisurheilu) pronssia, Silja Kanerva, Silja Lehtinen ja Mikaela Wulff (purjehdus)
