Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan, Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ja Kanadan avaruusjärjestö CSA:n pitkäaikainen prosessi on tulossa tällä viikolla maaliin.
James Webb -avaruusteleskooppi on määrä laukaista jouluaattona.
Nasan entisen johtajan mukaan nimetyn teleskoopin suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1996. Sitä on ajateltu nyt kolme vuosikymmentä toimineen Hubble-teleskoopin seuraajana.
Joidenkin lähteiden mukaan Nasa halusi laukaista teleskoopin jo vuonna 2007. Toisten lähteiden perusteella ensimmäinen laukaisuaikataulu oli vuonna 2011.
Sen jälkeen laukaisua on siirretty toistuvasti, edellisen kerran viime viikolla, nyt siis jouluaattoon.
Lue lisää: Nasa laukaisee uusimman luomuksensa pian avaruuteen – tutkijat kauhuissaan
Matkaa yli miljoona kilometriä
Nyt Nasa on kuitenkin kutsunut ihmisiä seuraamaan suoraa lähetystä laukaisusta Ranskan Guianasta, joka sijaitsee Etelä-Amerikassa. Lähetys alkaa jouluaattona kello 14.20 Suomen aikaa.
Ensimmäiseksi Webb matkaa noin kuukauden verran sijaintiinsa, Lagrange-pisteeseen. Sen jälkeen se asemoituu noin kuuden kuukauden verran.
Tässä pisteessä auringon ja maan painovoimat ikään kuin kumoavat toisensa, ja teleskooppi jää kiertämään tiettyä rataa. Pistettä on käytetty muillakin miehittämättömillä aluksilla.
Piste sijaitsee yli puolentoista miljoonan kilometrin päässä Maasta, jolloin Webb on vapaa esimerkiksi planeettamme lämpövaikutuksilta.
Muun muassa tämä antaa etulyöntiaseman Hubble-teleskooppiin nähden. Hubble kiertää Maata.
– Tulemme näkemään lähemmäksi universumin alkua, kuin koskaan aiemmin, lupailee Nasan astrofyysikko Knicole Colon uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
Lue lisää: Hubble on tutkinut maailmankaikkeutta yli 30 vuotta – pian tenniskentän kokoinen järkäle ottaa sen paikan
Webb näkee menneisyyteen
Upeiden kuvien lisäksi Webbiltä odotetaan vastauksia esimerkiksi galaksien, tähtien ja planeettojen syntymisestä.
Webb näkee ajassa taaksepäin, noin 13,6 miljardin vuoden päähän eli aikaan noin 250 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen.
Tämän mahdollistaa teleskoopin 18-osainen, kuusi ja puoli metrinen peili, joka vastaanottaa valoa.
Kohteet ovat niin kaukana, että valolla kestää kulkea teleskoopille yli 13 miljardia vuotta. Täten se ikään kuin näkee menneisyyteen.
James Webb -avaruusteleskooppi
- määrä laukaista jouluaattona
- toiminta-aika 5–10 vuotta
- tutkii muun muassa galaksien ja tähtien syntyä
- kokonaisuudessaan tenniskentän kokoinen
- pidetään Hubble-teleskoopin seuraajana
Löytyykö elämää?
Lisäksi Webb etsii maankaltaisia planeettoja, ja tutkii niiden elinkelpoisuutta esimerkiksi kaasukehän koostumuksen perusteella. Webb voi myös valottaa sitä, onko jollain planeetalla tarpeeksi vettä merien syntymiseen.
– Maankaltaisen planeetan löytyminen olisi uskomatonta. Tiedämme, että kaikenlaisia planeettoja on olemassa. Haluamme löytää ne, joilla on samanlainen lämpötila ja koko kuin Maalla, jotta voimme nähdä, voisivatko ne olla maankaltaisia, Colon valottaa.
Tutkijoita kiinnostaa myös, miten mustat aukot päätyivät galaksien keskelle. Nasan mukaan toistaiseksi ei juuri tiedetä, muodostuivatko galaksit mustien aukkojen takia vai mustat aukot galaksien takia.
Myös pimeästä aineesta sekä energiasta odotetaan saavan lisätietoja.
Odottamaton on yllättävintä
Colon kertoo, että tähtitieteilijät odottavat kuitenkin kaikista eniten sitä, mitä ei osata odottaa.
– Odottamattomat löydökset innostavat eniten meitä. Esimerkiksi, kun katsoo tyhjää osaa taivaasta ja näkee galakseja, joita emme ole huomanneet ennen. Tai kun katsomme eksoplaneetan kaasukehään ja löydämme molekyylin, jonka emme ole tajunneet olevan siellä, Colon pohtii.
Tuloksia olisi syytäkin syntyä, sillä teleskoopin kokonaiskustannukset ovat yli kahdeksan miljardia euroa.
Webbin on määrä toimia ainakin viisi vuotta, mutta tavoitekesto on kymmenen vuotta.
Toisin kuin edeltäjää Hubblea, Webb-teleskooppia ei voi korjata avaruudessa sen kaukaisen sijainnin vuoksi.
Lähteet: Nasa, Retures, Space News, Esa
1:04