Suomi pitää auki useita reittejä neuvoteltaessa koronarokotteiden hankkimisesta, kertoo osastopäällikkö Päivi Sillanaukee sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM). Varsinaiset ostot Suomi tekee muiden maiden tapaan kahdenvälisesti.
Tavanomaisen suoran hankintaneuvottelun lisäksi tarjolla ovat EU-komission neuvotteluyhteistyö sekä liittyminen neljän EU-maan hankintoihin.
Globaalilla tasolla on olemassa Maailman terveysjärjestö WHO:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen vetämä hanke, jota kautta saattaisi myös olla mahdollisuus saada valmistuvia rokotteita.
– Olemme vastanneet myöntävästi komission hankintaneuvotteluille, Sillanaukee kertoo.Komissio kysyi toissa viikolla eri mailta, että ketkä ovat valmiita siihen, että EU neuvottelee niiden puolesta etuosto-oikeuden 4–6 rokoteaihioon. Komissiolla on rahat jo hätätilamekanismissa valmiina.
"Tarvitaan yksityiskohtaisempia tietoja"
Sillanaukeen mukaan Suomi selvittää parhaillaan myös liittymistä neljän EU-maan, Saksan, Ranskan, Italian ja Hollannin, hankinta-allianssiin.
Sillanaukee arvioi, että EU-komission ja neljän allianssin mahdolliset rokotehankinnat liittyvät yhteen, mutta auki on, millä mekanismilla. Tarvitaan yksityiskohtaisempia tietoja.
– Olemme valppaana liittymään juuri niihin mekanismeihin, jotka ovat tarpeen, Sillanaukee sanoo. Hänen mukaansa Suomen pitää saada ehdottomasti rokotetta samaan aikaan kuin muut. Neljän allianssin lausunnoista on luettavissa, että niille maille jotka tulevat mukaan, rokotetta jaettaisiin väestömäärän suhteessa.
Ongelmana on, että ei tiedä sitä, ketä pitää rokottaa ja ketä kannattaa rokottaa. Se riippuu siitä, että saadaan lisätietoa covid-19-taudin immunologisesta mekanismista.
Ei tiedetä missä järjestyksessä ihmiset kannattaa rokottaa
Koronarokotteita koskevat tutkimukset ovat vasta alkuvaiheessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Taneli Puumalainen.
Hänen mukaansa mahdollisia jatkotutkimukseen vietäviä rokoteaihioita on toista sataa. Hänestä on siksi ennenaikaista arvioida todennäköisyyksiä siitä, mistä aihioista tulee laajasti käyttöön otettavia rokotteita.
– Kun tutkimustuloksia ei vielä ole, ei myöskään voi arvioida niiden turvallisuutta yhtään tarkemmin, Puumalainen sanoo.
Hän muistuttaa, että tarvitaan aika paljon enemmän tietoa siitä, minkälainen rokote on tulossa ja kenelle se tuo suojaa. Ennen tietoa siitä ei voida arvioida, missä järjestyksessä ja minkälaisia ryhmiä rokotettaisiin ensin.
Pyrkimyksenä suoja koko väestölle
Koko väestön rokottaminen riippuu siitä, minkälainen rokote mahdollisesti saadaan käyttöön. Rajoitteita voi kuitenkin tulla myös perussairauksien vuoksi.
– Lähtökohtaisesti pyritään varmasti siihen, että kaikille suomalaisille saataisiin suoja koronvirusta vastaan. Mutta meillä ei ole vielä edes alustavia tietoja siitä, minkälainen rokote voisi olla, Puumalainen painottaa.
Hänen mukaansa kansallinen rokotusohjelma täydentyy ja muuttuu tavallisesti aika hitaalla syklillä. Kun lähdetään tekemään uudesta rokotteesta arviota, menee pari vuotta ennen kuin rokote voi tulla rokotusohjelmaan.
Puumalainen kertoo olettavansa, ettei koronarokotteen suhteen mennä näin hitaalla aikataululla. Hän ennakoi, että arviot pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti.
Rokotusohjelmaan on jo varattu sata miljoonaa euroa
STM:n Päivi Sillanaukee sanoo, että rokotteen hankintaprosessi on jo käynnissä, ja parhaillaan tehdään esitöitä eli seurataan eri rokoteaihioiden kehittämistä.
Lausunnot kansalliselta rokoteasiantuntijaryhmältä ja tartuntatautien neuvottelukunnalta voidaan saada nopeasti ennen hankintapäätöstä.
– Vaikea sanoa, kuinka monta päivää siihen menee. Yritämme tehdä sen todella nopeasti, Sillanaukee toteaa.
Hänen mukaansa myös hallitus ja eduskunta pystyvät käsittelemään rokotehankinnan vauhdilla. Lisätalousarviossa covid-19-rokotteen hankintaan on jo varattu sata miljoonaa euroa, joten budjettiprosessia ei tarvitse enää käydä läpi.