Syyskuun 9. päivä tulee olemaan päivämäärä, jotta Luccan perhe ei tule koskaan unohtamaan. Se on päivä, jolloin vuosikymmeniä yhdessä olleet isovanhemmat saivat vihdoin rauhan.
Läheisen menettäminen on aina kova paikka, mutta erityisen lamaannuttavaa se on silloin, kun viereltä lähtee henkilö, joka on seissyt rinnalla lähes koko eliniän. Näin kävi Cayce Luccan isoisälle, jonka sydän särkyi hänen menetettyä elämänsä rakkauden syyskuun 9. päivä vuonna 2016. Vaimonsa viimeisinä hetkinä isoisä kuiskasi vaimonsa korvaan jotain todella kaunista.
– Olen ollut sinun seitsemänkymmenen vuoden ajan. Ei ole ikinä ollut ketään muuta, eikä tule koskaan olemaan. Sinä olet minun rakkauteni, ja minä tulen olemaan hukassa ilman sinua.
– Olen rakastanut sinua kaikki nämä vuodet. Minä tulen luoksesi ennen pitkää; olet ainoani, isoisä kuiskasi.
Tämän lausuttuaan vanha mies suuteli vaimoaan otsalle. Vaimoaan, joka nukkui pois vain hetki tämän koskettavan hetken jälkeen.
"Nyt he ovat vihdoin yhdessä ja saavat rauhan"
Rankan menetyksen jälkeen isoisän kunto alkoi heiketä, ja nyt kun hänen sielunkumppaninsa oli poissa, hänellä ei ollut enää syytä taistella vastaan. Pian isoisän kunto huonontui entisestään, ja kun sairas mies ei pystynyt enää puhumaan tai liikkumaan, perhe tiesi hetken koittavan pian. Hän odotti vaimonsa hakevan hänet luokseen minä hetkenä hyvänsä.
Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä.
