Näin toimii patologinen valehtelija – tunnistatko lähipiiristäsi?

Mistä valehtelun voi tunnistaa?

Helinä Häkkänen-Nyholm kertoo, että vilpillisyyteen ja valheeseen on usein liittyy se, että vastaus on epäselvä ja epäoleellisen, äänellinen epävarmuus ja tauot lisääntyvät, yksityiskohdat ja oma rooli kerronnassa vähenevät, oma-aloitteinen tuotteliaisuus kertojana vähenee ja kuuntelijalle tulee olo, että toinen puhuu jännittyneesti tai hermostuneesti.

– Kannattaa luottaa omaan intuitioon, jos tulee sellainen tunne, että tässä on nyt jotain mätää.

Patologinen valehtelija tarkkailee kuulijaansa ja arvioi ja mukauttaa toimintaansa sen perusteella, kuinka hyvin hänen kertomuksensa uppoaa, Häkkänen-Nyholm kuvailee.

Valehtelija ei mieti vastapuolen tunteita valehdellessaan.

– Voi olla, että patologinen valehtelija sanoo epäilevälle kumppanilleen olleensa uskoton päästäkseen vähemmällä, mutta ei huomioi sitä, että uskottomuuden ajatus voi tuntua toisesta karmaisevalta.

Joskus tähtäimessä ei kuitenkaan ole suora hyötyminen tai pälkähästä pääseminen.

– Aina ei ole oma lehmä ojassa. Joskus kyse voi olla sosiaalisesta pelistä ja viihdykkeestä, kun valehtelija tarkkailee, kuinka tarinat uppoavat.

Ihmissuhteen päättyminen ei pysäytä

Ihmisen kanssa, joka on valehdellut ja valehtelee kaikesta, on mahdotonta elää, sanoo Häkkänen-Nyholm. Puoliso on saattanut pelata koko perheen rahat, olla uskoton ja sanoa olevansa töissä, vaikka ei olekaan.

Ihmissuhteen päättäminen ei välttämättä toimi pysäyttävänä tekijänä valehtelijalle.

– Uuden elämän rakentaminen ei yleensä tuota ongelmia heille. He ovat mestareita kertomaan uudelle, potentiaaliselle kumppanille mitä he haluavat kuulla. Usein he osaavat lentää kukasta kukkaan. Tällaiset Auervaara-tyyppiset patologiset valehtelijat ovat yksi oma ryhmänsä.

Valheen tunnistaminen sattumanvaraista

Vaikka ihminen on taipuvainen olemaan luottavainen, on Häkkänen-Nyholmin mukaan syytä epäilyyn, jos valheita tulee ilmi jatkuvalla syötöllä. Muutama valhe voi olla selitettävissä, mutta jos ne ovat ennemminkin yleinen kaava, on taustalla usein ongelma.

Valehtelemista on tutkittu tarkkailemalla tutkimustilanteissa ihmisen eleitä, mikroilmeitä ja sanattomia viestejä. Tavallinen ihminen tunnistaa valheen kuitenkin hyvin sattumanvaraisesti, ja Häkkänen-Nyholm vertaa valheen tunnistamista kolikon heittämiseen. Patologisen valehtelijan tunnistaminen ei ole yhtään sen helpompaa.

– Ei kasva nenää, eivätkä korvat heilu, eivätkä he katso kokoajan vasemmalle alas. Ei patologista valehtelijaa voi oikein tunnistaa mistään ulkoisesta tekijästä.

Kuva: Colourbox

• ma17:05
  Poliisi

  Itsetuhoiset ihmiset poliisin kasvava haaste – pahimmillaan yrittävät saada poliisin ampumaan
• 1.11.15:45
  Masennus

  Mielenterveysomainen: Kiinnitä huomiota tähän hälytysmerkkiin omassa jaksamisessasi
• 31.10.16:01
  Stressi

  Murehditko liikaa? Harri Gustafsberg neuvoo, kuinka huoliajattelun kierteestä voi vapautua
• 29.10.15:50
  Henkirikokset

  Mikkelin murhasyytetty ongelmakierteessä – kaveri epäili poliisille: "Hänellä ei ole tunteita"
• 28.10.20:33
  Tekoäly

  Itsetuhoisten keskusteluun tekoälyn kanssa puututaan vihdoin – näin ChatGPT puuttuu hätään
• Lataa lisää