Jokainen lienee joskus livauttanut valkoisen valheen. Asiantuntijat kertovat, miten ne voi hoksata ja milloin valehtelu menee liiallisuuksiin.
Oletko joskus sortunut valkoiseen valheeseen? Newsweekin vuonna 2022 haastattelemat asiantuntijat kertovat, miksi ihmiset kertovat valkoisia valheita, miten ne voi tunnistaa ja onko niistä haittaa.
Psykologi, seksiterapeutti ja parisuhdeneuvoja Barbara Santini kertoo, että valkoiset valheet ovat epätosia väittämiä, joita ihmiset käyttävät halutessaan välttyä ongelmilta tai tuottamasta toisille tunnetason mielipahaa.
– Psykologin näkökulmasta ne ovat harmittomia valheita, hän sanoo Newsweekille.
Santinin mukaan valkoisia valheita kerrotaan useimmiten silloin, kun halutaan auttaa muita eikä pelätä oman hyvinvoinnin puolesta.
– Niissä on erilainen sävy verrattuna "standardivalheisiin", joiden tavoitteena on hyötyä niiden kertomisesta itse.
Terapeutti ja yliopiston lehtori Candice Jimmyns pitää valkoisen valheen määritelmää jossain määrin epäselvänä.
Hänen mukaansa valkoisia valheita pidetään yleisesti ottaen vaarattomana keinona saavuttaa lopputulos, joka on muiden kannalta hyödyllinen ja johon voi mahdollisesti kuulua kertojan puolelta jonkinlaista uhrautumista.
Päinvastoin kuin isoissa valheissa, on valkoisten valheiden motiivina Jimmynsin mukaan enimmäksen epäitsekäs ja pyyteetön toiminta.
Jimmyns mainitsi haastattelun yhteydessä myös vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen, johon osallistui 2 980 ihmistä.
Siinä valtaosa vastaajista kertoi olevansa suurimman osan ajasta rehellisiä myöntäen samalla, että kertoivat enemmän valkoisia valheita kuin suurempia valheita.
Psychology Today -sivuston mukaan ensimmäisen kerran termi "valkoinen valhe" määriteltiin vuonna 1741 julkaistussa artikkelissa tuohon aikaan ilmestyneessä brittijulkaisussa nimeltä "The Gentleman’s Magazine".
Siinä valkoisen valheen määriteltiin tarkoittavan harmitonta valhetta, jolla ei ole tarkoitus loukata tai vahingoittaa ketään.
Voiko pariterapiaan mennä yksin? Juttu jatkuu videon alla.
1:15Pappi ja parisuhdekeskus Kataja ry:n puheenjohtaja Marianne Heikkilä kertoo, onko pariterapiaan järkeä mennä yksin.
Jotkut oppivat tavan jo pieninä
Psykologi Elena Touroni kertoo Newsweekille, että valkoiset valheet eroavat muun tyyppisistä valheista siinä, että niiden on taipumus olla harmittomia ja koskevan vähäpätöisempiä asioita eivätkä siten jätä toiselta henkilöltä pimentoon jotain totuuden kannalta merkittävää asiaa.
Touroni korostaa, että tämä ilmiö käy usein ilmi tilanteissa, joissa ihminen ei halua järkyttää toista. Tällöin hän saattaa ajatella, että on helpompaa kertoa valkoinen valhe.
– Paljon valkoisia valheita kertovien ihmisten on usein vaikea kertoa asioita tai ilmaista tunteitaan suoraan, hän lisää.
Valtaosa ihmisistä livauttaa jossain kohtaa elämäänsä valkoisen valheen, ja Touronin mukaan tällainen käytös alkaa usein hyvin varhaisessa vaiheessa elämää ja sitä havaitaankin usein pienillä lapsilla.
– Se riippuu todella paljon lapsen persoonallisuudesta.
– Jotkut lapset saattavat pitää valehtelua helpompana kuin toiset. Se liittyy usein siihen, millainen suhde heillä on vanhempiinsa.
Psykoterapeutti Caron Barruw kertoo, että valehtelulle on monenlaisia syitä.
– Usein se liittyy itsetunto-ongelmiin, kuten siihen, että haluamme olla pidettyjä ja sanoa sen, mitä uskomme muiden haluavan kuulla.
Valehtelulle voi olla monia eri syitä.Shutterstock
Valheen seuraukset ratkaisevat
Barruw painottaa, että valheen vakavuus riippuu usein siitä, aiheutuuko siitä harmia vai ei.
– Jos esimerkiksi kerrot jollekulle, että pidit hänen tekemästään ruoasta, vaikka näin ei ollut, ei siitä aiheudu harmia.
– Jos kuitenkin kerrot toiselle pitäväsi hänestä, voit satuttaa häntä, jos tunne ei ole todellinen. Vakavuus riippuu aiheesta ja seurauksista.
Jos sinua epäilyttää, kertooko joku valkoisia valheita, Santini suosittelee tarkastelemaan tämän henkilön äänensävyä ja kasvojen ilmeitä.
– Valkoisia valheita kertova käyttää todennäköisesti matalampaa tai korkeampaa äänensävyä, hän sanoo.
Santini suosittelee kuulostelemaan tapaa, jolla sanoja lauseensa rakentaa. Valkoisten valheiden lurittelu voi muuttaa tapaa, jolla henkilö yleensä muotoilee lauseensa. Hän voi sanoa sanottavansa nopeammin tai hitaammin.
– En sanoisi, että valkoisten valheiden tunnistaminen on mitenkään erityisen helppoa, Touroni sanoo.
– Jotkut ovat hyviä kertomaan niitä, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että he ovat oppineet siihen varttuessaan ja se on heille tuttu selviytymismekanismi. Joten siinä mielessä et välttämättä huomaa mitään viitteitä valkoisista valheista.
Touroni ei toisaalta usko, että valkoisten valheiden kertomisen ja patologiseksi valehtelijaksi muuttumisen välillä olisi välttämättä yhteyttä.
– Taustalla piilevät haavoittuvaisuudet ovat yleensä radikaalisti erilaiset, joten kyseessä ei ole mikään luonnollinen kehityskulku, hän korostaa.
– Patologinen valehtelija on yleensä sellainen, joka tieten tahtoen yrittää luoda erilaisia versioita elämästään muille ihmisille.
Touroni korostaa, että valehtelusta tulee tapa, kun sitä tapahtuu jatkuvasti ja se muuttuu säännölliseksi kommunikoinnin muodoksi.
– Jos sitä tapahtuu suhteessa jatkuvasti, voi se luoda etäisyyttä.
– Kun emme ole läsnä sellaisena kuin aidosti olemme, se rapauttaa luottamusta sen henkilön silmissä, jolle valehdellaan.
Vaikka Santini uskoo, että valkoisten valheiden kertominen voi sabotoida jopa kaikkein terveimmälläkin pohjalla olevaa ihmissuhdetta, hän on samaa mieltä Touronin kanssa siitä, että ongelmia on taipumus tulla yleensä vain silloin, kun valehtelu on jatkuvaa.
Jos huomaat jonkun läheisesi kertovan jatkuvasti valkoisia valheita, puhu hänen kanssaan asiasta avoimesti ja rehellisesti. Keskustelkaa siitä, miten valkoisten valheiden kertominen voi mahdollisesti vaikuttaa ihmissuhteisiin ja siihen, miten aitona ihmisenä häntä pidetään.
Katso myös: Näin voitte hoitaa parisuhdettanne ja mielenterveyttänne yhdessä
9:31Vinkkejä parisuhteen ja mielenterveyden hoitamiseen kertovat Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja Suvi Laru ja sosiaalalan asiantuntija Laura Huuskonen.
