Näinä päivinä 25 vuotta sitten elettiin virallisen Neuvostoliiton viimeisiä hetkiä. Tapahtumat olivat vuosien ajan vyöryneet vääjäämättä siihen pisteeseen, että maan taru oli lopussa.
Elokuussa 1991 tehty epäonninen vallankaappausyritys oli viimeisiä niittejä Neuvostoliiton arkkuun.
Jo ennen vuoden 1991 tapahtumia vanha Neuvostoliitto natisi liitoksissaan. Baltian maissa valmisteltiin itsenäistymistä, Saksassa Berliinin muuri oli murtunut kaksi vuotta aiemmin.
Maaliskuussa 1990 Liettua julistautui ensimmäisenä neuvostotasavaltana itsenäiseksi. Neuvostoliitto yritti kuitenkin tukahduttaa itsenäisyysliikettä muun muassa talousboikotilla ja valtaamalla Vilnan televisiokeskuksen, jossa 14 ihmistä sai surmansa
Kovan linjan kommunistien mielestä Neuvostoliiton presidentin Mihail Gorbatshovin harjoittama, poliittisen ja taloudellisen kontrollin lieventämiseen tähdännyt politiikka – glasnost ja perestroika – oli mennyt liian pitkälle.
Elokuun epäonnistunut vallankaappaus
Moskovassa alkoi 19. elokuuta 1991 vallankaappaus, jota johti varapresidentti Gennadi Janajev. Julkisuuteen ilmestyi poikkeustilakomitea, joka ilmoitti ottaneensa maassa vallan ja palauttavansa järjestyksen.
Televisiokuvissa nähtiin, kuinka panssarivaunut vyöryivät Moskovan keskustaan.
Presidentti Gorbatshov oli pakotettu kotiarestiin loma-asunnolleen Krimille, vaikka Moskovasta ilmoitettiin, että Gorbatshov oli vetäytynyt tehtävästään ”terveydentilansa vuoksi”.
Venäjä oli jo aiemmin julistautunut suvereeniksi, ja oli valittu presidentiksi suoralla kansanvaalilla kesäkuussa 1991. Juuri Jeltsin nousikin avainhahmoksi vallankaappausyrityksen kukistamisessa.
