Huittisten linja-autoaseman baari 80-luvun alussa; raskas opiskelupäivä läheisessä kauppaoppilaitoksessa on hiipunut iltaan.
On otettu huikopalaksi lihis ja olut. Mallasta nautitaan klassisesta Oivan Toikan puolen litran tuopista, joka lepää valkoisella laminaattipöydällä. Tupakka palaa ja juttu luistaa. Toisenkin voisi ottaa, mutta taskussa on vain nöyhtää ja reikä. Opiskelukaverini Jukka on taas laittanut levyautomaatista The Clashin soimaan.
MTV Uutisten kevennystoimittaja Mika Tommola oli mukana tunnelmoimassa Pajatson hautajaisissa.
Lisää aiheesta MTV3:n Kymmenen uutisissa.
Jukka ojentaa viimeistä kolikkoaan ja näyttää aseman 50-pennin pajatsoa, "vintsikkaa".
– Koeta tuolta!
Raha koneeseen, tähtäyssormi keskelle lasia, tiukka keskittyminen, ja lyönti. Kolikko hujahtaa sukkana keskeltä sisään ja keskusta rojahtaa tyhjäksi rahakaukaloon.
– Olen Jaakob Jasso, sanon Jukalle keskiolutpulloa ojentaessani.
Bajazzosta ilveillen pajatsoon
-Ensimmäiset pajatsot saapuivat Suomeen 1920-luvulla. Pajatson nimi tulee ensimmäisessä pajatsossa esiintyneestä ilveilijähahmosta, jonka nimi oli italiaksi Bajazzo.
-RAY sai yksinoikeuden pajatsoihin vuonna 1938.
-1950-luvulla kehitettiin 20 markan (myöhemmin 20 pennin) pajatso, joka oli käytössä vuoteen 1990 saakka.
-Vuonna 1966 kehitetty 50 pennin pajatso nousi suursuosioon. Se on edelleen monelle ainoa oikea pajatso.
-1970-luvulla RAY:n valmistamia pajatsoja vietiin myös Norjaan, Ruotsiin ja Islantiin.
-1980-luvulla kehitettiin ensimmäiset elektroniset pajatsot.
-Vuonna 2008 lanseerattiin RAY:n viimeiseksi jäänyt malli, jossa oli digitaalinen näyttö.
-Kautta aikain pajatsot ovat tuottaneet nykyrahassa mitattuna suomalaisille sosiaali- ja terveysjärjestöille 1,5 miljardia euroa. Pajatsoihin on lyöty kolikkoja kymmeniä miljardeja kertoja.
Uusia tällaisia muistoja ei enää synny, sillä pajatsot saatettiin haudan lepoon keskiviikkona Helsingissä. Suomalaisten baarien, kahviloiden ja huoltoasemien imagoon oleellisena osana kuulunut raha-automaattivanhus lähti ikilevolle niin sankassa salamavalojen räiskeessä, että siitä olisi moni rock-tähtikin ollut kateellinen. Ennen manan majoille siirtymistään pajatsojen eri mallit ehtivät tuottaa Raha-automaattiyhdistykselle 1,5 miljardia euroa.
Hedelmäpeli ja pokeri tuonen tuojina
Pajatson eli tuttavallisemmin jasson suosio on ollut laskussa 80-luvulta lähtien. Kolikkojen sinkauttelemisen tilalle ovat tulleet pokeri- ja hedelmäpelit.
Raha-automaattiyhdistyksen liiketoimintajohtaja Timo Kiiskinen myöntää, että vaikka RAY kehittää jatkuvasti uusia automaattipelejä, on pajatson kaltaisia, koko kansakunnalle nostalgisia pelimuistoja tuovia laitteita vaikea keksiä.
– Siinähän se haaste on: pitäisi pystyä luomaan rentouttava ja helposti omaksuttava pelikokemus, joka kestää isältä pojalle, Kiiskinen sanoo.
RAY:n hallussa on edelleen näytekappaleet kaikista Suomessa käytetyistä pajatsoista, ja niitä voi jopa päästä pelaamaan RAY:n tapahtumissa. Jos vintsikka ei ole tuttu, sitä voi kokeilla virtuaalisesti RAY:n nettikasinolla osoitteessa http://www.ray.fi.
Epäilen kuitenkin, ettei tunnelma ole sama. Ei ainakaan, jos joku ei laita Clashia soimaan ja tuo Toikalla olutta.