Näin Sirpa Paatero kirjoitti valtionyhtiön lakosta 2015: "Pidän vaarallisena kehityksenä, jos hallitus ryhtyy toimimaan kiistakysymyksissä erotuomarina"

Mitä ministeri Paatero tiesi Postista ja mitä hänen olisi pitänyt tietää? 6:25
Video: Sirpa Paatero vastasi toimittajien kysymyksiin Posti-kohusta eduskunnassa 26. marraskuuta, päivä ennen eroaan.

Omistajaohjausministerin paikalta eronnut, sairauslomalle jäänyt kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.) toivoi vuonna 2015, ettei hallitus toimi erotuomarina valtionyhtiö Arctia Shippingin työtaistelussa.

Kunta- ja omistajaohjausministerinä toiminut Sirpa Paatero erosi paikaltaan ja jäi sairauslomalle perjantaina.

Irtisanoutumiseen johti Posti-sotku; pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan Paatero ei noudattanut riittävästi Rinteen ohjeistusta siitä, miten Postin hallituksen haluamien työehtoheikennyksien – Rinteen mukaan "työehtoshoppailun" – suhteen pitäisi toimia.

Paatero ei kuitenkaan ollut ensimmäistä kertaa omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä. Vihreiden erottua Alexander Stubbin (kok.) hallituksesta Paatero nousi kehitysministeriksi, jonka vastuulla oli myös valtionyhtiöiden omistajaohjaus.

Keväällä 2015 työmarkkinapöydissä väännettiin muun muassa valtio-omisteisen jäänmurtajayhtiö Arctia Shippingin asioista.

Paatero selvitti oikeuskanslerilta, saako puuttua asiaan

Jäänmurtajien lakko ja etenkin sen tukilakot uhkasivat pysäyttää viennin täysin.

Pääministeri Stubb piti maaliskuun lopussa tilannetta vakavana, ja hallitus vetosi työmarkkinaosapuoliin riidan ratkaisemiseksi. Kiistaa oli etenkin työehtosopimuksen yleissitovuudesta.

Ministeri Sirpa Paatero kertoi tuolloin blogissaan julkaisemassaan tekstissä selvittäneensä oikeuskanslerilta, voisiko hän ylipäätään puuttua asiaan. Vastaus oli kieltävä.

– Omistajaohjausministeri voi puuttua yhtiön toimintaan vain omistajaohjausintressin, eli siis yhtiön omaan etuun tai sen strategiseen intressiin liittyvän syyn perusteella, Paatero kirjoitti.

– Sen sijaan laajemman yhteiskunnallisen syyn perusteella yhtiön toimiin puuttumiseksi tarvitaan leveämmät hartiat. Käytännössä hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös.

Paatero vaati kirjoituksessaan kaikkien kivien kääntämistä työmarkkinakiistan selvittämiseksi, mutta korosti, että vastuu ratkaisusta on työmarkkinaosapuolilla.

– Pidän vaarallisena kehityksenä, jos hallitus ryhtyy toimimaan kiistakysymyksissä erotuomarina, Paatero mietti.

700 pakettilajittelijan työehtosopimussiirtoon ei puututtu

Viime viikkojen Posti-sotkuun peilatessa Paateron näkemys voi vaikuttaa ristiriitaiselta.

Pääministeri Rinteen mukaan ongelmaksi muodostui se, että Paatero ei puuttunut 700 pakettilajittelijan siirtoon PAU:n ja Paltan työehtosopimuksesta Teollisuusliiton ja Medialiiton väliseen työehtosopimukseen – siis noudattanut pääministerin ohjeistusta.

Myös pääministeri itse on sanonut, ettei poliitikkojen pitäisi sekaantuna työmarkkinajärjestöjen välisiin asioihin.

Postin varsinaiset työehtoneuvottelut PAU:n ja Paltan välillä eivät koskeneet 700 pakettilajittelijaa. Esimerkiksi valtakunnansovittelijan toimistolla lajittelijoiden siirto ei ollut työmarkkinaosapuolien välinen neuvottelukysymys.

Työntekijöitä edustavan PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen katsoi kuitenkin 700 pakettilajittelijan olevan työehtoneuvotteluissa keskeinen teema. Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto syytti PAU:n koplanneen asian kiistakysymykseksi työmarkkinaneuvotteluihin.

Varsinaisissa työehtosopimusneuvotteluissa Paltan ja PAU:n välillä päästiin sopuun vasta, kun työantajien Palta ilmoitti neuvottelevansa myös pakettilajittelijoiden kohtalosta.

Paatero pyysi eroa ministerintehtävästään perjantaina 29. marraskuuta. Ratkaisuun johti julkisuudessa vellonut kohu siitä, tiesikö Paatero Postin suunnitelmista pakettilajittelijoiden suhteen ja pyrkikö tämä puuttumaan niihin.

Lue myös:

    Uusimmat