Näin ilmastonmuutos sairastuttaa ja tappaa – äärimmäisistä sääilmiöistä tulossa äärimmäisiä terveysilmiöitä

Maailman ilmatieteen järjestö WMO kertoi lokakuun lopulla, että maapallon keskilämpötilat olivat 1,4 astetta esiteollista aikaa korkeammalla. Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 asetettu 1,5 asteen raja keskilämpötilanousulle alkaa olla jo hälyttävän lähellä.

Lisäksi hiilidioksidin tasot ilmakehässä ovat 50 prosenttia korkeammat kuin esiteollisena aikana, mikä tarkoittaa, että maapallon lämpeneminen jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen siinäkin tapauksessa, että uusia päästöjä leikataan rajusti.

–  Kasvihuonekaasujen tasot ovat ennätyskorkeita. Globaalit lämpötilat ovat ennätyskorkeita. Merenpinta on ennätyskorkealla. Etelämantereen jääpeite on ennätysmatala, luetteli WMO:n suomalainen pääsihteeri, Suomen Ilmatieteen laitoksen entinen pääjohtaja Petteri Taalas uutistoimisto AFP:n mukaan.

Lue myös: Vuodesta 2023 tulossa maailman mittaushistorian kuumin – "Rikkimenneiden ennätysten kuurouttava kakofonia"

Yksi ilmaston lämpenemisen aiheuttamista keskeisistä terveyshaitoista on kuumuus, jonka arvioidaan vaikuttavan tulevina vuosikymmeninä satoihin miljooniin ihmisiin.

Lääketieteellinen lehti The Lancet arvioi raportissaan, että ihmiset kokivat vuonna 2022 keskimäärin noin 86 päivää vaarallisen korkeita lämpötiloja.

Jos maailma lämpenee kaksi celsiusastetta esiteollisesta tasosta, vuosittaiset lämpökuolemat voivat raportin mukaan yli nelinkertaistua.

Nature Medicine -lehdessä heinäkuussa julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, että noin 61 000 ihmistä kuoli Euroopan helleaalloissa kesällä 2022.

Lue myös: Ennätyksellinen kuumuus riivaa maapalloa – 70 000 ihmistä kokoontuu Arabiemiraatteihin pelastaakseen ihmiskunnan

Kuumuus on myös kuivattanut metsiä, mikä on kiihdyttänyt maastopaloja.

Syyskuussa Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan yli kaksi miljardia ihmistä on altistunut vähintään yhtenä päivänä vuodessa tulipalojen savun aiheuttamille epäterveellisille ilmansaasteille tällä vuosikymmenellä.

Ilmastonmuutos on esillä myös Dubaissa torstaina alkaneessa COP28-ilmastokokouksessa. YK vaatii ilmastokokoukseen saapuneita valtionjohtajilta välittömiä lisätoimia ilmaston lämpenemisen torjumiseksi. Järjestön pääsihteerin Antonio Guterresin mukaan globaalien lämpötilalukemien pitäisi aiheuttaa väristyksiä maailman johtajien selkäpiihin.

Ilmastonmuutos ja kohonneet lämpötilat tulevat Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan nostamaan vuosittaisten kuolemantapausten määrää maailmanlaajuisesti 250 000:lla.

Äärimmäisistä sääilmiöistä tulossa äärimmäisiä terveysilmiöitä

llmastonmuutos vaikuttaa ihmisten terveyteen eri puolilla maailmaa. Myrskyt ja tulvat ovat lisänneet muun muassa ripulia, joka on keuhkokuumeen jälkeen maailman toiseksi yleisin alle 5-vuotiaiden lasten kuolinsyy. 

Ripuliin kuolee vuosittain yli puoli miljoonaa lasta.

Malaria No More -järjestön toimitusjohtaja Martin Edlundin mukaan äärimmäisistä sääilmiöistä on tulossa äärimmäisiä terveysilmiöitä.

Myös viruksia kuten dengueta ja malariaa kantavat hyttyset siirtyvät uusille alueille, joissa lämpö ja rankkasateet luovat näille otolliset olosuhteet lisääntyä.

Lue myös: Ilmastokokous on elintärkeä tarkastuspiste – ensimmäistä kertaa selviää, miten ilmastonmuutoksen hillintä on onnistunut

WHO:n mukaan denguetapauksia oli vuonna 2019 viisi miljoonaa, kun niitä vuonna 2000 oli puoli miljoonaa.

Pelkästään Brasiliassa tapaukset ovat Edlundin mukaan tänä vuonna lisääntyneet yli 70 prosenttia viiden vuoden keskiarvoon verrattuna.

Ilmastonmuutoksella on ollut vaikutuksia myös malarian levinneisyyteen. WHO:n raportin mukaan Pakistanin viime vuoden tulvat nostivat maan malariatapausten määrää 400 prosentilla.

Vuonna 2022 rekisteröitiin viisi miljoonaa malariatapausta enemmän kuin edellisenä vuonna, raportissa kerrotaan.

Lisäksi koleratapaukset ovat lisääntyneet. Koleraa on havaittu myös maissa, joissa tauti oli jo lähes hävitetty. Kolera voi ilman hoitoa tappaa muutamassa tunnissa.

Nyt käynnissä olevassa ilmastokokouksessa tarkastellaan vuonna 2015 solmitun ilmastosopimuksen tavoitteiden toteutumista. Ajatuksena on, että jos tavoitteista ollaan jäljessä, kunnianhimon tasoa ilmastotoimissa nostetaan.

Lue myös: Orpo: Suomelta 3 miljoonaa euroa ilmastorahaa kehitysmaille

Pariisin sopimuksen tavoitteena on, että maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt käännetään laskuun mahdollisimman pian. Pyrkimyksenä on, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt ja päästöjä sitovat nielut ovat tasapainossa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla, kertoo Ympäristöministeriö sivuillaan.

Päästövähennystavoitteiden lisäksi sopimuksessa on asetettu pitkän aikavälin tavoite ilmastonmuutokseen sopeutumiselle sekä tavoite sovittaa rahoitusvirrat kohti vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että Pariisin sopimuksen tavoitteista ollaan jäljessä kaikilla osa-alueilla.