Professori Matti Uusitupa neuvoo, miten diabeettisen sokin saaneelle diabeetikolle annetaan ensiapua.
– Diabeettinen sokki syntyy, kun diabeetikon verensokeriarvot laskevat liian matalalle. Tyypillisiä oireita ovat levottomuus, hikoilu, vapina, sydämentykytys, kalpeus, ärtyisyys, puutuneisuus ja sekavuus. Jos verensokeri menee niin alas, etteivät aivot saa riittävästi sokeria, voi seurata tajunnanlasku ja tajuttomuus, professori Matti Uusitupa kertoo.
Käytännössä henkilöä tuntematon maallikko ei voi tietää, onko jonkun sekavuustilassa kyse diabeettisesta sokista vai jostakin muusta. Yleensä diabeetikot kuitenkin pitävät ranneketta, joka kertoo heidän sairastavan diabetesta.
– Jos tilanne on lievä, niin se voi korjautua nopeasti ottamalla parikymmentä grammaa hiilihydraattia suun kautta. Sokeri imeytyy varsin nopeasti esimerkiksi sokeripitoisesta mehusta, leivästä, hunajasta tai vastaavasta. Glukoositabletitkin tietysti auttavat. Jos mitään muuta ei ole käsillä, voi imeskellä sokeripitoisia karamelleja.
Mikäli tajunnantaso on alentunut niin paljon, ettei hiilihydraattipitoista juomaa tai ruokaa saa enää alas suun kautta, ensiapuna käytetään glukagonia. Se on lääke, jota annetaan ruiskeena lihakseen.
– Kaikilla diabeetikoilla pitäisi olla glukagonia saatavilla. Sen pistäminen kuuluu diabeetikon itsehoidon koulutukseen, ja pistäminen voidaan opettaa myös lähiomaisille.
– Glukagonin voi pistää myös esimerkiksi koulun terveydenhoitaja opiskelijalle. Se on varsin yksinkertainen toimenpide, mutta pitää olla kohtuullisen varma siitä, että poikkeava tilanne johtuu juuri matalasta verensokerista. Kadulla tuntematon maallikko ei voi pistää kenellekään glukagonia.
Diabetesrannekkeita on erilaisia. Olemassa on myös diabeteskaulakoruja.Lehtikuva
Tajuttomuus voi johtua myös happomyrkytyksestä
Joskus matalasta verensokerista johtuva sokki ehtii johtaa tajuttomuuteen.
– Aina, kun ihminen on tajuton, pitää varmistaa, että pulssi tuntuu ja hengitys kulkee. Kieli ei saa painua taakse, vaan hengitysteiden pitää olla avoinna. Tajuton kannattaa kääntää kyljelleen, Uusitupa neuvoo.
Kun epäily hypoglykemiasta eli alhaisesta verensokerista on vahva, tajuttomalle pistetään ensiapuna glukagonia.
– Lisäksi potilaalle tiputetaan sairaalan poliklinikalla glukoosiliuosta. Tällöin tilanne korjaantuu yleensä jopa sekunneissa.
Potilasta ei kuitenkaan pitäisi kotiuttaa heti, vaan matalaan verensokeriin johtaneet syyt tulee selvittää.
– Jos matala verensokeri on johtunut suun kautta nautituista diabeteslääkkeistä, niin joidenkin lääkkeiden pitkän vaikutusajan takia verensokeri voi alkaa laskea uudestaan.
Uusitupa huomauttaa, että joskus aniharvoin diabeetikoilla esiintyy myös erittäin korkeista verensokeriarvoista johtuvaa tajuttomuutta tai tajunnanhäiriöitä. Tällöin puhutaan happomyrkytyksestä. Se on hengenvaarallinen tila ja oireilee pahoinvointina, oksenteluna, vatsakipuina, asetonin hajuna hengityksessä sekä uneliaisuutena.
Myös korkeista verensokeriarvoista johtuva kooma ilman happomyrkytystä on mahdollinen.
– Hoitona on aina sairaalassa tapahtuva sokeriarvojen ja happo-emästasapainon korjaus sekä nesteytys. Toisin kuin diabeettinen sokki, korkeaan verensokeritasoon liittyvät tajunnanhäiriöt kehittyvät hitaasti. Yleensä tilat voidaan erottaa toisistaan jo oireiden perusteella, Uusitupa sanoo.
Diabeetikkojen määrä kasvaa vauhdilla
Studio55.fi-lähetyksessä puhuttiin diabeteksesta ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikan kanssa huhtikuussa 2014. Katso video alta.
