Näilläkin on keinoteltu: Tulppaanit, muskottipähkinä ja valasöljy – onko virtuaalivaluutta bitcoin uusi kupla?
1:57
Julkaistu 10.12.2017 20:02
Sirkka Laine
sirkka.laine@mtv.fi
Salla Laurila
Maailmantalous kulkee sykleissä, finanssivuoristorata ylängöistä alhoille. Tällä hetkellä ekonomistit mieltävät pääosin kasvun yhä jatkuvan, mutta tummia pilviäkin on ilmaantunut taivaalle. Talouden kriisit ovat aiheutuneet jo vuosisatojen ajan erilaisten kuplien puhjettua. Nyt mietitään, kuinka vakaalla pohjalla on virtuaalivaluutta bitcoin.
Mania tulppaaneista
Yksi mielettömimmistä kuplista otti sijansa 1630-luvulla Hollannissa. Kansakunta oli vaurastunut ja hollantilaiset pohtivat uusia sijoituskohteita, yhden niistä ollen tulppaanit.
Tulppaanien hinta kohosi 20-kertaiseksi. Vaihdantakaupassa tulppaaneihin oli mukana karjaa, maata ja taloja. Kuplan huipulla joidenkin tulppaanien sipulit olivat jopa arvokkaampia kuin ylelliset kodit.
Kupla puhkesi, markkinat romahtivat ja asiamiehet tekivät päätöksen kauppojen mitätöimisestä ja hinnan laskusta kymmeneen prosenttiin entisestä. Talousasiantuntijoiden mukaan Alankomaiden tulppaanimania oli maailman ensimmäinen iso finanssikupla.
Kupla Etelänmerellä
Etelänmerenkupla sai alkunsa 1711 Espanjan Amerikassa sijaitsevien siirtomaiden kaupasta, erityisesti orjakaupasta. Iso-Britannian hallinto lupasi monopolikaupan Etelänmeren komppania -nimisen kauppakomppanian osakkeille.
Osakkeiden kysyntä kasvoi ja arvo kohosi raketin lailla, kun komppania 1720 lupautui ottamaan harteilleen Englannin valtionvelan. Osakemarkkinat Englannissa romahtivat vielä saman vuoden syyskuussa ja lukuisat sijoittajat menettivät omaisuutensa.
Maustettu talous
Mausteet olivat keskiajan lopulta aina 1800-luvulle saakka arvotavaraa Euroopassa. Ne paitsi toimivat maailmantalouden veturina, myös määrittelivät valtasuhteita.
Himoittua muskottipähkinää kasvoi tuohon aikaan ainoastaan Bandasaarilla ja sen hinta oli pilviä hipova. Mauste oli arvostettu myös koska aikalaiset lääkärit uskoivat siitä valmistetun lääkkeen parantavan ruton.
Muskottipähkinä oli jopa arvokkaampaa kuin kulta.
Öljy pelasti valaat
1800-luvulla käytettiin valaanrasvaa lämmitykseen, voiteluun, öljylampuissa sekä kynttilöiden, saippuoiden ja tekstiilien valmistukseen.
Arvokkainta lajissaan oli spermaseetti, eli valaan päästä saatu rasva. Valaiden metsästys öljyn saamiseksi miltei ajoi lajin sukupuuttoon.
Valaanpyytäjien oli siirryttävä metsästämään yhä pienempiä valaita, kylmemmille ja vaikeakulkuisimmille vesille. Laivojen oli oltava isompia, pitkille matkoille soveltuvia. Tämä johti voittojen pienenemiseen ja valaanrasvan hinta tuplaantui.
Valaanrasvan hinta oli huipussaan 1846. Samoihin aikoihin alkoi kehittyä raakaöljyn jalostaminen. Uusi polttoaine käytännössä pelasti valtamerten jättiläiset.
Menetetty vuosikymmen
Japanissa puhallettiin kohti kuplataloutta 1980-luvun lopulla. Vuosikymmenen alussa maan hallitus kehitti ohjelman finanssipoliittisia kannustimia.
Japanin kiinteistö- ja pääomahinnat nousivat pilviin ja 1990-luvun alussa maa ajautui syvään lamaan.
Taloudellinen kriisi viivästytti uudistuksia ja aiheutti jännitteitä kaupankäyntiin. Ahdinko jatkui aina 2000-luvun alkuun ja sitä onkin kutsuttu menetetyksi vuosikymmeneksi.
Uusi talous
1990-luvun IT-buumi nostatti myös finanssimarkkinat uuteen aaltoon. Taloudellinen yliarvostus kuitenkin aiheutti romahduksen tultaessa kohti uutta vuosituhatta.
Lehtikuva
Internet ja sen laajeneminen erilaisiin käyttötarkoituksiin yleistyi nopeasti vuosina 1995 ja 1996. Langattomien viestintäteknologioiden mahdollisuudet loivat uudenlaista mediaa. Ala nähtiin ylivertaisena, jonka myötä tultaisiin saavuttamaan loputonta tuottavuuden kasvua.
IT-buumille oli muutoinkin ominaista liioittelu, palveluita myytiin jo ennen niiden olemassaoloa. Yrityksiä perustettiin lukuisia ja ne saivat myös rahoitusta. Uusi ala toi mukanaan oppimisen haasteet, se tuli luoda alusta asti ja kukaan ei varmaksi tiennyt millaiseksi se muodostuisi tai tulisi muodostua.
Kiinteistökupla
Yhdysvalloista alkunsa saanut taantuma laajeni koko maailmaa koskevaksi pankki- ja rahoituskriisiksi vuosina 2007-2009.
Pankit olivat luotottaneet ihmisiä subprime-asuntolainoin. Keskuspankki oli pitänyt korkoja ennätyksellisen alhaalla, mikä loi kuplaa asunnoille ja osakkeille. Asuntolainoista tehtiin edelleen myytäviä ja pankit kauppasivat holtittomasti miltei arvottomia asuntovakuudellisia arvopapereita.
Sijoittajat ottivat isoja riskejä ja liikaa saatavilla olevaa velkaa. Kiinteistöjen hinnat miltei tuplaantuivat vuodesta 1996 vuoteen 2006. Asuntoluottopankkien tappiot alkoivat kertautua lainoista muodostettuihin, nimellisarvoltaan monikymmenkertaisiin johdannaisiin.
Tilanteen lauetessa epätietoisuus lisäsi sen voimakkuutta: myöskään pankin eivät enää lainanneet toisilleen varoja ja tämä seisautti koko järjestelmän. Talouskriisi on ollut suurin sitten 1930-luvun Suuren laman.
Kolikon kääntöpuoli? - the other side of the (bit) coin
Bitcoin on maailman ensimmäinen kryptovaluutta, vaihdettava digitaalinen varanto. Sen arvo määräytyy bitcoin-ohjelmaa ajavien tietokoneiden vertaisverkon ylläpitämän laskentatehon mukaan. Joulukuun kymmenes päivä se aloittaa futuurimarkkinansa.
Virtuaalivaluutta bitcoinin arvo on kohonnut viime päivinä voimakkaasti. Kiivas nousu on saanut finanssimarkkinat myös pohtimaan valuutan volatiliteettia: bitcoin ei ole sidoksissa varsinaisesti mihinkään, sen arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella.
Keskitetyn tahon uupuessa kryptovaluutta on varsin altis sensuurille, korruptiolle ja säännöstelylle.
Suomen Pankin digitalisaation neuvonantajan Aleksi Grymin mukaan ihmisten innostus bitcoiniin liittyy taloudellisen hyödyn tavoitteluun.
– Bitcoin käyttää innovatiivista teknologiaa, joka voi kiinnostaa esimerkiksi tietotekniikan harrastajia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että valtaosa kysynnästä on spekulatiivista, eli ostamalla Bitcoineja ja myymällä niitä myöhemmin kalliimpaan hintaan voi jäädä taloudellisesti voitolle. Toiminnassa on kuitenkin mahdollisuus myös hävitä rahaa, joten taloudelliset riskit ovat korkeat, Grym kertoo.
JP Morganin johtaja Jamie Dimon jopa lausui The Guardianille bitcoinia petokseksi, ja mielsi valuutan olevan käyttökelpoinen ainoastaan huumekauppiaille, murhaajille ja ihmisille, jotka asuvat Pohjois-Koreassa.
Ekonomistit ovat peilanneet bitcoinin nousukiitoa historian saatossa tapahtuneisiin talouskupliin. Keskustelua on käyty myös vuoden 2008 kaltaisen talouskriisin mahdollisuudesta. Asiantuntijoiden mukaan on mahdollista, että bitcoin voi romahtaa jopa päivässä. Toisaalta, useat heistä eivät usko likviditeettikriisin aiheutumiseen.
Kuplan puhkeaminen
Historialla on tapana toistaa itseään. Useille kuplille on yhteistä, että siihen osallistuvilla tahoilla on vankka tahtotila syrjäyttää epäilyksensä asiassa ja jättää huomiotta varoittavat signaalit. Toinen luonteenomainen piirre on, mitä suurempi kupla, sitä mittavampaa vahinkoa se aiheuttaa puhjetessaan.
– Asiantuntijat varoittavat bitcoinista, koska bitcoineja ostetaan siinä uskossa, että ne voidaan myöhemmin myydä kalliimmalla. Tämä uskomus on kuitenkin hataralla teoreettisella pohjalla ja perustuu korkeaan riskinottoon. Kyseessä ei ole arvopaperi, joka tuottaisi esimerkiksi osinkoa tai korkoa, Aleksi Grym toteaa.
Ajit Tripathi tilintarkastusketju PwC:ltä sanoo, että kuplia ohjaa tunteellisuus ja tarinat.
– Ja bitcoin on loistava tarina, jossa on paljon mystisyyttä ja spektaakkelinomaista, Tripathi jatkaa.
Nähtäväksi siis jääki,n pisaroiko bitcoin kohti seuraavaa suurta mullistusta, onko se mallikas sijoitus vai puhkeava kupla.
