Mainos

Naapurit vastustavat asuntolaa – kehitysvammaisen Nooran äiti tyrmistyi: "Kukaan ei ole ikinä valittanut lapsemme takia"

Kirkkonummen Sepänkannakselle on suunniteltu jo pitkään Rinnekoti-Säätiön asumispalveluyksikköä kehitysvammaisille nuorille. Asuntolan oli määrä valmistua ensi kesänä, mutta hanke uhkaa viivästyä naapureiden vastustuksen takia.

Rakennushankkeen viivästyminen on pettymys etenkin asuntolapaikkaa jonottaville nuorille, joista monille kyseessä olisi ensimmäinen askel itsenäiseen asumiseen.

Uuteen asumisyksikköön pääsyä odottaa myös kirkkonummelainen Noora Salminen.

– Hankkeen viivästyminen vaikeuttaa nuorten siirtymistä itsenäiseen elämään ja sitä kautta myös koko lähipiiriin, sanoo Nooran äiti Tuija Salminen.

Aiheesta uutisoi ensimmäisenä Länsiväylä.

Naapurit pelkäävät asuntojen arvon laskevan

Helsingin hallinto-oikeuteen jättämässään valituksessa asukkaat vetoavat siihen, että kehitysvammaisten asuntola ei sovi lapsiperhealueelle.

– Sepänkannas on hyvin lapsivoittoinen alue, eikä minkään eritysryhmän palveluasuminen sovi alueelle. Alueella on vain neljä asuntoa, jossa ei asu lapsia. Alue on hyvin lapsiystävällinen ja katukuvassa näkyy enemmän lapsia kuin aikuisia, valituksessa todetaan.

Asukkaat uskovat asuntolan muuttavan liikaa asuinalueen luonnetta ja laskevan asuntojen arvoa.

– Kehitysvammaisten asuntolan myötä asuinalueen luonne muuttuu erityisen paljon. Asuntojen arvo lapsivoittoisella asuinalueella vähenee, kun sen ydinosassa on kehitysvammaisten asuntola, kirjoitetaan valituksessa.

Asukkaiden mukaan rakennuttaja ei tunne aluetta, jolta se on varannut kunnan tontin kehitysvammaisten ryhmäkodin rakentamista varten. Se ei ole heidän mukaansa eduksi kehitysvammaisille eikä alueen nykyisille asukkaille.

Naapureiden mukaan nuoret aikuiset viihtyisivät paremmin muualla kuin pikkulapsien asuinalueella.

– Kehitysvammaisilla on yhtäläiset oikeudet terveiden ihmisten kanssa. Tämän vuoksi heitä tulisi integroida yhteiskuntaan muualla kuin nuorille 18-vuotiaille epätyypillisellä asuinalueella, he kirjoittavat.

Autopaikkoja liian vähän

Naapurit ovat huolissaan myös asuntolaan kaavailtujen autopaikkojen vähyydestä. Heidän mukaansa kahdeksan autopaikkaa ei riitä 15 asukkaan asuntolaan, vaikka tiedossa on, että kehitysvammaiset eivät itse aja autoa.

Valituksen mukaan henkilökuntaa ja vierailijoita varten täytyisi varata enemmän autopaikkoja, ettei pysäköinnistä koituisi vaaratilanteita lapsille. Asukkaiden mukaan vähäiset autopaikat aiheuttaisivat laitonta pysäköintiä palvelutalon pihassa ja läheisellä tiellä, joka vaarantaisi muut tiellä kulkijat

Lisäksi valituksessa todetaan olevan yleisesti tiedossa, että auton käyttäjät eivät vaihda kulkuvälinettään linja-autoon, vaikka pysäkki olisi palvelutalon lähellä.

– On hyvin epätodennäköistä, että hoitohenkilökunta tai kehitysvammaisten omaiset matkustaisivat Sepänkannakselle linja-autolla. Linja-auto kyseiselle pysäkille kulkee kerran tunnissa, joten yhteydet eivät ole hyvät ja tuskin 15 asukasta nostaa linja-autojen palvelutasoa, valituksessa arvellaan.

Tarve asuntolalle on suuri

Salminen on surullinen siitä, että kehitysvammaisia nuoria pidetään näin ei-toivottuina naapureina. Tämä on ensimmäinen kerta, kun hän kohtaa näin voimakkaita ennakkoluuloja.

– Nytkin asumme omakotitalossa, eikä kukaan naapuri ole ikinä valittanut lapsemme takia.

Ympärivuorokautisesti valvottu asuntola toisi pikemminkin turvaa alueelle.

Salminen muistuttaa, että kehitysvammaisilla on oikeus asua siinä missä muillakin. Tarve uudelle asuntolalle on suuri, sillä kehitysvammaisten nuorten asumismahdollisuudet ovat rajalliset.

– Heillä ei ole paikkoja mihin voi noin vain muuttaa samalla tavalla kuin perinteisesti tehdään.

"Ennakkoluulot hälvenevät ajan myötä"

Myös Kirkkonummen kehitysvammaisten tuki ry toivoo, ettei turhien ennakkoluulojen annettaisi jarruttaa rakennushanketta.

– Useiden esimerkkien myötä tiedämme, että ennakkoluulot liittyvät tietämättömyyteen ja siihen, ettei ole omakohtaista kokemusta esimerkiksi kehitysvammaisista henkilöistä. Asuntoloiden rakentamisesta naapurustoon tai erityisluokkien integroimisesta valitetaan usein, mutta ennakkoluulot hälvenevät lähes poikkeuksetta ajan myötä, yhdistyksen tiedotteessa todetaan.

Yhdistys muistuttaa, että kehitysvammaiset eivät aiheuta naapureina kenellekään vaaraa tai haittaa sen enempää kuin muutkaan ihmiset.

– Toivoisimme, että ihmisarvoinen ajattelutapa näkyisi erilaisuuden hyväksymisessä ja aidossa kohtaamisessa.

14.6.17 klo 19.24: Tuija ja Noora Salmisen sukunimi korjattu Salosesta Salmiseksi.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.