Lievästi kehitysvammaiseksi diagnosoidun miehen kuulusteluja ei saa käyttää todisteena murhaoikeudenkäynnissä, koska miehellä ei ollut avustajaa kuulusteluissa.
Miestä syytettiin murhasta, mutta sai käräjäoikeudessa tuomion tapon yrityksestä.
Miehelle oli ilmoitettu oikeudesta avustajaan ja oikeudesta olla myötävaikuttamatta rikoksen selvittämiseen. Mies ei kuitenkaan ollut pyytänyt puolustusta, eikä puolustaja näin ollut länsä miehen kuulusteluissa tai tapahtuneen rikoksen rekonstruktiossa.
Puukotti murhattua miestä
Kysessä oli syksyllä 2017 Siilinjärvellä kadonneeksi ilmoitetun Timo Bergmanin tapaus, jossa lopuksi tuomittiin vuonna 1989 syntynyt Joonas Petteri Rissanen elinkautiseen kirveellä ja kuristamalla tehdystä murhasta.
Lue myös: Kadonneen Timon mysteeri selvisi, kun paketoitu ruumis löytyi vesikuopasta – amfetamiinin ja "oudon testosteronin" vaikutuksen alaisena ollut murhaaja sai elinkautisen
Toisen, nyt kyseessä olevan vuonna 1992 syntyneen miehen osalta murhasyyte hylättiin, ja hänet tuomittiin tapon yrityksestä 4 vuoden 3 kuukauden vankeuteen. Mies oli alentuneesti syyntakeisena puukottanut uhria teon loppupuolella. Mies todettiin erittäin vaaralliseksi toisen hengelle, terveydelle ja vapaudelle.
Uhri paketoitiin, teipattiin ja sidottiin, ja kuljetettiin henkilöauton takakontissa metsään piiloon vesikuoppaan.
Uhrin puoliso odotti rikoksen tapahtuma-aikaan kaksosia.
"Asiat tulee selittää ja esittää lyhyinä lauseina"
Hovioikeuden päätöksestä käy ilmi, että miehelle oli diagnosoitu lievä älyllinen kehitysvamma. Mielentilatutkimuksessa hänen älyllistä tason kuvailtiin viittaavan laaja-alaiseen oppimisvaikeuteen.
Päätöksen mukaan miehen oli vaikea ymmärtää monimutkaisia lauserakenteita, hänen kykynsä tuottaa puhetta oli niukkaa ja hänen sanavarastonsa oli tavanomaista suppeampi.
– [Mies] ei pysty ymmärtämään monimutkaisia käsitteitä tai pitkiä lauserakenteita. Asiat tulee selittää ja esittää [miehelle] lyhyinä lauseina, jotta hän ymmärtäisi ne, päätöksessä kerrotaan.
Lue myös: Siilinjärvellä kadonneen Timon murhasta syytetyt määrättiin mielentilatutkimukseen – nukkuvaa miestä lyötiin kirveellä päähän
Miehen kerrotaan myös olevan taipuvainen suhtautumaan passiivisesti asioihin, joka osittain selittynee hänen heikolla ymmärryskyvyllään.
Tapaus oli epäselvä
Oikeus totesi, että mies oli ollut esitutkinnassa haavoittuvassa asemassa alentuneen syyntakeisuuden vuoksi.
Miehelle oli määrätty pakkokeinojen yhteydessä puolustaja, mutta tämänkin kuvailtiin toimineen tehtävässään passivisesti.
– Asiassa esitetyn selvityksen valossa vaikuttaa siltä, että [miehelle] määrätty puolustaja on suhtautunut puolustajantehtäväänsä hyvinkin passiivisesti, mistä myös esitutkintaviranomainen on tullut tietoiseksi ja tästä johtuen päätynyt videoimaan kuulustelut.
Tapaus oli lisäksi huomattavan epäselvä, koska miestä ensin kuulusteltiin taposta, myöhemmin murhasta ja lopulta tuomittiin tapon yrityksestä. Hovioikeuden päätöksen mukaan poliisin ja syyttäjän olisi tässä tilanteessa pitänyt olla tietoisia asian epäselvyydestä ja siitä, että mies ei ilman avustajaa osaa arvioida lausumiensa vaikutusta teon rikosoikeudelliseen arviointiin.
Epäselvää, huomasiko kukaan tarvetta
Päätöksessä todettiin, ettei mies ollut ollut kykenevä yksin arvioimaan avustajan tarpeellisuutta kuulusteluissa, ottaen huomioon puutteet [miehen] kognitiivisissa taidoissa sekä [mieheen] kohdistuneiden rikosepäilyjen vakavuus ja epäselvyys.
– Asiassa on tosin jäänyt epäselväksi, onko esitutkintaviranomainen tai edes [miehen] puolustaja tullut tietoiseksi [miehen] haavoittuvuudesta, päätöksessä sanotaan.
Oikeus tuli siihen tulokseen, että miehen esitutkinnassa antamia lausumia eikä tämän kanssa tehtyä rekonstruktiovideota voi käyttää miehen syyllisyyttä tukevana näyttönä.