Bloggaaja Anna Pastak kysyi Mungolife-blogissaan, miksei tuoreille äideille tarjota enemmän imetysohjausta. Hänen mukaansa imetysohjaus voisi pelastaa monen äidin uupumiselta pikkuvauva-arjessa. Imetysohjausta antava kätilö puolestaan sanoo, että ohjaus lähtee äidin ja vauvan tarpeista.
Tänä syksynä toisen lapsensa saanut Anna Pastak kuvailee MTV Uutisille imetyskokemuksiaan synnytyksen jälkeen.
– En saanut varsinaista imetysohjausta sairaalassa. Yksi kätilöistä kysyi, sujuuko imetys, johon vastasin ”mielestäni juu”, ja joku vilkaisi imetysotetta todeten sen hyväksi. Neuvolan terveydenhoitaja taas vilkaisi imetysotetta ja sanoi, että se näyttää hyvältä, Pastak kertoo.
Pastak hakeutuikin vähäisen tuen ja vauvan kielijänneleikkauksen myötä imetysohjaukseen yksityiselle puolelle.
– Varsinaisessa imetysohjauksessa katsottiin imetysasentoa ja vauvan suun asentoa. Siellä selitettiin hyvin rintojen käyttäytymisestä ja vauvan käyttäytymisestä rinnalla. Ihmettelin esimerkiksi sitä, miksi vauva lipoo ja nokkii rinnalla, ja imetysohjaaja selitti sen liittyvän heruttamiseen, mitä vauva tekee siitä huolimatta, että maitoa riittää, sillä se on hänen biologinen tehtävänsä, Pastak kuvaa.
– Sain siellä hyvin ohjausta maidon vähentämiseksi ja selitystä maitorauhasten toimimisesta, Pastak lisää.
Pastakin mukaan imetysohjaus yksityisenä palveluna maksaa noin 70–100 euroa.
Imetysohjaus ehkäisisi äitien uupumista?
Anna Pastak sanoo, että hänen kokemuksensa mukaan imetysohjaus ja imetysasennon korjaaminen ehkäisivät monia haasteita vauvanhoidossa. Sujuvalla imetyksellä on suuri vaikutus äidin jaksamiseen ja hyvinvointiin, puhumattakaan vauvan voinnista.
– Vaikka en voi sanoa, että uupumusta ehti tällä kertaa tulla, niin sitä varmasti olisi syntynyt, jos en olisi hakeutunut imetysohjaukseen. Imetys aiheutti turhautumista, itsesyyttelyä ja pahaa mieltä, kun tuntui, että vauva ei saa syötyä ihan oikein.
– Jos vauvalle olisi ehtinyt kertyä mahavaivoja tai olisi tullut vaikka painonnousun hidastumista, olisi se varmasti aiheuttanut pahaa mieltä, stressiä ja uupumusta sekä minulle että miehellenikin. Iloinen ja tyytyväinen vauva on kuitenkin paljon helpompi hoidettava kuin kipuileva.
Pastak ihmettelee, miksei saanut kunnollista imetysohjausta
Anna Pastak sai esikoisensa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa KYS:issä ja toisen vauvansa Tamperen TAYS:issa. Hän ihmettelee, miksei imetysotetta kunnolla tarkastettu sairaalassa tai neuvolassa.
– Poikani ovat kasvaneet hurjaa vauhtia, ja se on riittänyt neuvolassa. Sairaalassa taas kehotettiin vaan pitämään vauvaa koko ajan rinnalla maidon nostattamiseksi.
Pastak kertoo kuulleensa kauhukokemuksia kavereiltaan ja säästyneensä itse melko vähällä.
– Olen kuullut kavereilta paljon kauhutarinoita verisistä rinnanpäistä ja kivusta ja kaikesta, mutta itse olen selvinnyt todella mukavasti. Todennäköisesti sen takia, että minulla on ollut tosi kova maidontuotanto ja korkea kipukynnys.
– Kummankaan lapseni imetys ei ole sattunut nimeksikään, vaikka molemmilla oli liian kapea ote, johon he turvautuivat hallitakseen liian paljon suihkuavaa maitoa. Kapea imuote on usein äidille hyvinkin kivulias.
Pastak sanoo, että imetysohjaukseen tulisi panostaa äidin jokaisen lapsen kohdalla. Hän itse ei muistanut ensimmäisen lapsensa imetyksestä paljon mitään.
Hän sai KYS:issä esikoisensa kanssa opastuksen imetykseen, mutta sanoo sen tapahtuneen yöllä juuri synnytyksen jälkeen. Tietoa oli vaikeaa omaksua siihen aikaan, juuri synnytyksestä selvinneenä.
KYS:istä sanotaan, että imetysohjaus lähtee äidin tarpeista
MTV Uutiset kysyi imetysohjauksesta terveydenhoidon ammattilaisilta. KYS:in yliopistollisen sairaalan imetysohjausta ja -koulutusta antava kätilö* kertoo, miten tuoreita äitejä tuetaan sairaalassa imetyksen suhteen. KYS:issä vierihoito-osastolla kaikilla imetysohjausta antavilla hoitajilla on imetysohjaajakoulutus.
Osastolla työskentelee kolme imetyskouluttajakouluttajaa, jotka ovat imetyksen asiantuntijoita ja pitävät imetyspoliklinikan vastaanottoa. Imetyskouluttajia on myös synnytyssalissa, naisten poliklinikalla ja lastenosastoilla.
– Viimeisten vuosien aikana on panostettu paljon imetysohjauksen laatuun vauvamyönteisten hoitokäytäntöjen mukaan. Tämän tuloksena kaikki saavat perusohjauksen lapsimäärästä riippumatta ja tarpeen mukaan lisäohjausta. Yksilöllinen imetysohjaus lähtee äidin toiveesta, ja onkin tärkeää, että äidit tuovat esiin omat toiveensa ja odotuksensa, imetysohjausta ja -koulutusta antava kätilö kertoo.
– Katsomme erityisesti vauvan imemisen tehokkuutta ja ohjaamme vauvan asemointia rinnalle, jotta sekä äidin että vauvan asento olisi hyvä. Vauvantahtinen imetys vauvan nälkäviestien mukaan on imetysohjauksen lähtökohta, ja tarvittaessa ohjaamme lypsämisessä. Kaikille ohjataan käsinlypsytekniikka, kätilö kertoo MTV Uutisille.
Kätilön mukaan imemisote katsotaan vähintään kerran työvuorossa.
– Kaikilta vauvoilta pyritään katsomaan imemisote vähintään kerran työvuorossa ja tarkkaillaan, miten imetys sujuu. Yleisiä haasteita kotiutumisen jälkeen ovat muun muassa vaikeudet vauvan viestien tulkinnassa tai luottamuksen puute oman maidon riittävyyteen, kätilö sanoo.
– On myös aina mahdollista pyytää imetyksen kontrollikäyntejä synnytyksen jälkeen, kätilö tiivistää.
KYS:issä toimii imetyspoliklinikka, johon voi tulla suunnittelukäynnille raskausaikana tai varata ajan joko sairaalasta kotiutuessa tai neuvolan kautta ensiviikkojen ajan, kätilö vinkkaa lopuksi.
Anna Pastakin mukaan hänen imetysotteensa katsottiin sairaalassa etäältä, eikä vauvan suun asentoa katsottu kuin kerran tai kaksi kertaa. KYS:in henkikökunnan ja Pastakin käsitykset tarjolla olevasta imetysohjauksesta ovat siis melko erilaiset.
Näin imetysohjaus konkreettisesti auttoi – jo 5 minuuttia ohjausta tepsi
Anna Pastak kuvailee yksityisen palveluntarjoajan imetysohjauksen auttaneen jo yhdellä kerralla. Hän kävi jo esikoisensa kanssa imetysohjauksessa, mutta tänäkin syksynä ohjauksesta tuli suora apu.
– Mielestäni on tärkeää muistaa, että imetysohjaus on ihan yhtä paikallaan toisen vauvan kohdalla kuin ensimmäisenkin. Tälläkin kertaa riitti viisi minuuttia, joiden aikana imetysohjaaja korjasi niin oman asentoni (hartiat eivät mene enää jumiin samalla tapaa) kuin myös sen, että vauvan suu ei todellakaan ollut tarpeeksi auki, eli ilmaa pääsi mahaan huonon imetysotteen vuoksi.
– Vaikka minua ei sattunut ja lapsen paino nousi, niin lapsi kärsi kovasta takaisinvirtauksesta, koska hörppi ilmaa liian kapealla imuotteellaan. Imetys rauhottui heti, kun tajusin tämän. Onhan se valtavan iso apu tässä alussa, Anna summaa.
Imetyksen helppous on Annan mukaan myytti
Anna sanoo, että imetyksen helppous on pitkälti myytti. Vaikka se on hyvin luonnollinen tapa ruokkia vauvaa, alku voi olla haasteellinen ja tunnelatautunut.
– Mielestäni imetyksen helppous on käsittämätön myytti. Luonnollista se on, muttei helppoa. Joillakin äideillä maitoa ei riitä, toisilla sitä on liikaa tai maito ei heru pumpulle, maito heruu liian hurjasti, vauva ei saa imetysotetta moninaisista syistä tai imetys sattuu tai turhauttaa, Pastak kuvaa.
Pastakin mukaan imetyksen aikana vapautuu lisäksi niin paljon hormoneja, että imetyshetken tunnelataus on vahva.
Siksi Pastak toivookin, että Suomessa panostettaisiin enemmän imetysohjaukseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Hänen mukaansa kunnolliseen imetysohjaukseen pääsee nyt lähinnä silloin, kun vahinkoja on jo tapahtunut.
– Mielestäni olisi tärkeää antaa äideille osaavaa ja tehokasta imetysohjausta ilman, että tämän täytyy sitä pyytää, koska aina ei edes tiedä tai ymmärrä, että sellaista tarvitsee. Ohjauksessa voisi tsempata äitiä ja tuoda ilmi, että osittaisimetys on aivan yhtä sallittua, eikä korvikkeen antaminen ole mikään synti, Pastak pohtii lopuksi.
*Kätilö ei halua tunteita herättävän aiheen vuoksi esiintyä haastattelussa nimellään.