1960-luvun suosituimmat suomalaiset iskelmät ovat monille tuttuja vielä tänäkin päivänä. Nähtäväksi jää, tunnistetaanko tämän päivän hitit vielä 50 vuoden päästä.
”Kultaisella kuuskytluvulla” suosituimmiksi iskelmähiteiksi kohonneita kappaleita on listattu muun muassa kirjassa Suomi soi 4 : suuri suomalainen listakirja, kertoo Kysy.fi. Alla kahdeksan valittua kappaletta esittelyineen.
Marion Rung: Tipi-tii
Marion Rung valittiin esittämään Tipi-tii vuoden 1962 Euroviisuissa. Hän sijoittui suomalaisiskelmäksi poikkeuksellisen iloiseksi kehutulla kappaleella seitsemänneksi.
Reijo Taipale: Satumaa
Satumaa nousi suursuosioon Reijo Taipaleen laulamana vuonna 1962, mutta se oli syntynyt Unto Monosen säveltämänä ja sanoittamana jo yli kymmenen vuotta aikaisemmin. Satumaasta on kiittäminen myös suomalaista tangovillitystä.
Katri Helena: Puhelinlangat laulaa
Myös Puhelinlangat laulaa -kappale oli tehty jo kauan ennen kuin Katri Helena levytti sen vuonna 1964: Petri Viherluoto sävelsi ja levytti sen vuonna 1947. Sittemmin Cheek modernisoi kappaleen Vain elämää -ohjelmassa.
Kari Kuuva: Tango Pelargonia
Vuonna 1964 levytetty Tango Pelargonia oli tarkoitettu parodiaksi. Tangosta innostuneeseen suomalaisyleisöön se kuitenkin upposi kliseineen kaikkineen täydestä.
Tapio Rautavaara: Häävalssi
Friiti Ojalan sävellys Häävalssi löysi faninsa vuonna 1966 Tapio Rautavaaran levyllä. Suomessa listaykköseksi noussut kappale jätti jälkeen jopa Beatlesin Michellen.
Irwin Goodman: Ryysyranta
Irwinin säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama Ryysyranta julkaistiin vuonna 1967. Sen innoittajana toimi Ryysyrannan Jooseppi -romaani.
Tapani Kansa: Delilah
Tom Jonesin kappaleesta versioitua käännöshittiä sanotaan Tapani Kansan läpimurroksi. Se ilmestyi singlenä vuonna 1968.
Pasi Kaunisto: Koskaan et muuttua saa
Koskaan et muuttua saa vuodelta 1968 tuli suurhitiksi. Sen jälkeen Pasi Kaunisto voitti Syksyn sävelen, joskin kappaleella Sanat eivät riitä kertomaan.
Millaista musiikkia isänpäivään? Valitse suosikit MTV Lifestylen isänpäivä-soittolistasta alta!
Lähteet: Kysy.fi, Wikipedia, Yle.fi, YouTube