Sosiologi ja psykoterapeutti Heli Vaaranen Väestöliiton parisuhdekeskuksesta kertoo, että tärkeintä parisuhteessa on olla läsnä ja olemassa toisen tarpeita varten. Jos kaipaamme seuraa harrastukseen, naurua, lohtua tai syliä, kumppanin on osattava antaa näitä siihen tahtiin kuin hän voi.
Heli Vaaranen muistuttaa, että rakkautta on vaikea muistaa aina antaa, mutta rakkaus on tekoja enemmän kuin sanoja.
– Kun osaamme antaa rakkautta, hyvässä suhteessa saamme sitä myös itse osaksemme. On osattava antaa myötätuntoa, kun toinen on väsynyt tai sairas. Jos luottamus säröilee, toimi, kysy ja kerro, miltä sinusta tuntuu.
Luottamus parisuhteeseen on Vaarasen mukaan myös meidän itsemme vastuulla. On hoidettava omaa itsetuntoa siten, ettei kuvittele kilpailijaa joka kulman taakse, sillä mustasukkaisuus on todellinen parisuhdeonnen uhka.
Seksistä on pystyttävä puhumaan
Seksi kuuluu parisuhteeseen, ja erilaisista seksitoiveista on kyettävä keskustelemaan. Joskus parisuhteen haasteena on säilyttää seksikäs ilmapiiri kotimakuuhuoneessa. Se vaatii kekseliästä ja leikillistä mieltä.
– Sujuva ja voimia lataava yhteinen aika, kohteliaisuus ja turvallisuuden tunne lisäävät parisuhteen seksikästä tunnelmaa, Vaaranen neuvoo.
Parisuhteessa arjen sujuvuus, siis kotitöiden tasainen jakaminen, tuottaa paljon onnea erityisesti naiselle. Naiset eivät vain ole taitavia ilmaisemaan tätä. Mies tekee viisaasti jos osallistuu kehottamatta. Kaikki lähtee ennakoinnista, suunnittelutaidosta ja hyvästä motiivista; siitä, että rakkaudellista palautetta jaetuista hommista todella osataan antaa.
Lapsen poismuutto voi johtaa uuden elämän opettelemiseen
Kun lapset muuttavat pois kotoa, toiset kauhistuvat ja toiset huokaisevat helpotuksesta. Vaaranen toteaa, että lapset ovat vain lainaa ja että oma elämä olisi pidettävä mielenkiintoisena lapsilla tai ilman.
– Juuri ne, joilla oma elämänhalu sykkii lasten kanssa ja lapsista huolimatta, selviytyvät hyvin lasten poismuutosta. Jos lapsi on ainoa kiintymyssuhteen kohde ja elämän lähde, kotiin jäävä vanhempi tuntee itsensä hylätyksi tai torjutuksi.
Jos näin on käynyt, Vaarasen mukaan uuden elämän opettelu alkaa alusta. Siinä voivat auttaa esimerkiksi vertaisryhmät.
Eläkkeelle jäävän elämänlaatu riippuu monista asioista
Pulmia voi tulla myös, kun eläkeiät alkavat lähestyä ja toinen jää kotiin, kun puoliso on vielä töissä.
– Usein kodin hoitamisen tavat ovat jähmettyneet yhteen asentoon, ja niitä on vaikea muuttaa. Töistä palaajan mittari nousee äkillisesti punaiselle, jos koti on kuin hävityksen jäljiltä.
Vaaranen toteaa, että eläkkeelle jäävän elämänlaatu riippuu kovasti terveydentilasta ja siitä, onko hänellä ehtinyt olla omaa elämää työn ohella. Työ on identiteetillemme yleensä kaikkein keskeisin rakennuspalikka. Kun luovumme työstä, itsetuntokin voi hetkellisesti käydä pohjalla.
– Tämä vaihe on opettelua uuteen elämään. Ennen kaikkea on opittava, että levonkin voi ansaita ja eläkkeellä voi nauttia pienistä sekä suurista iloista. Elinikä ja terveys kohenevat koko ajan suomessa, joten eläkkeelle jäävä voi tehdä hyvin laajalti asioita.