Muinaissuomalaisessa kulttuurissa tunnettu ja Kalevalassakin mainittu jäsenkorjaus on yhä voimissaan. Jäsenkorjaajan mukaan perinteinen hoitomuoto avaa ja tasapainottaa koko kehoa ja sopii kaikille.
– Perinteinen jäsenkorjaus on vanha suomalaiseen perinnekulttuuriin perustuva hoitomenetelmä. Toisin sanoen se on perinteistä mobilisaatiohoitoa, perinteinen jäsenkorjaaja ja kouluttaja Leila Kattilakoski kertoo.
Kattilakoski selventää hieman: mobilisaatio tarkoittaa sitä, että hoidossa pyritään pehmeyteen, eikä missään tapauksessa ylitetä nivelten liikerataa eikä kiputuntemuksia. Hänen mukaansa hoitoa usein luullaan kipeäksi nikamien niksautteluksi, mutta niin ei todellakaan ole.
– Jos olkapää on kipeä, eikä nouse, niin sitä ei nosteta.
Mistä perinteisessä jäsenkorjaushoidossa sitten on kyse?
Kattilakoski kertoo sen olevan hoitoa, jossa käsitellään aina koko kehoa. Lihasten, lihaskalvojen, sidekudosten ja jänteiden pehmittely on hyvin tärkeää, ennen kuin nivelten mobilisaatioon siirrytään.
– Hoidossa lihakset avataan ja kireydet saadaan poistettua. Näin nikamat asettuvat omille paikoilleen sitä kautta, eikä nikamille tarvitse useinkaan muuta tehdä, Kattilakoski kuvailee.
– Kehoa lähdetään tasapainottamaan ja avaamaan jaloista, sen perustuksista. Näin tehdään hyvin pienten liikkeiden avulla. Selän hoito tehdään istuen ja selkää eteen ja taakse taivuttamalla saadaan syvätkin nikamat ja lihakset liikkeelle.
Ennen hoitoa asiakkaan tausta kartoitetaan hyvin tarkasti: mitä lääkityksiä hän käyttää, onko loukkaantumisia ja mahdollisia sairauksia. Sen jälkeen katsotaan, onko keho tasapainossa ja löytyykö virheasentoja.
Apu moneen vaivaan
Jäsenkorjauksella pyritään hoitamaan monenlaisia kehon ongelmia ja hoito sopiikin Kattilakosken mukaan useaan tuki- ja liikuntaelimistön vaivaan.
– Keho on anatominen kokonaisuus varpaista ylöspäin: kaiken siinä pitäisi olla tasapainossa. Mutta meille kuitenkin sattuu elämämme aikana tapaturmia, autokolareita ja vaikkapa kaatumisia, jotka voivat aiheuttaa sen, että kineettinen ketjumme, lihastoimintaketjumme, jonka pitäisi olla tasapainossa, meneekin epätasapainoon, Kattilakoski selittää.
Tällaisista sattumuksista voi seurata lukuisia ongelmia.
– Jos esimerkiksi kaadut ja loukkaannut, voi lantionkorisi jäädä kokonaan kiertyneeksi virheasentoon. Tuolloin se lähtee tekemään virhemuutoksia sekä ylös että alas kehossa. Väärät lihakset joutuvat ylläpitämään kehon tasapainoa, tulee lihaskiristyksiä sinne ja tänne.
Kiristykset puolestaan voivat aiheuttaa lisää ongelmia: selän, hartiaseudun, käsi-, olkapää- sekä päänsärkyjä, melkeinpä kaikkea mahdollista. Myös nilkat, selkä, polvet ja lonkat, kaikki tuki- ja liikuntaelimistön alueella ovat jäsenkorjaajan mukaan tulilinjalla. Näihin kiristyksiin ja virheasentoihin apua voi löytyä juuri perinteisestä jäsenkorjauksesta.
Ihminen voi tukkeuttaa itsensä muillakin tavoin, kuten väärillä ja epäterveellisillä elämäntavoilla, Kattilakoski sanoo. Myös vaikeat elämäntilanteet voivat aiheuttaa fyysisiä oireita, ja osaavassa jäsenkorjauksessa pyritäänkin ottamaan sekä fyysinen että henkinen puoli huomioon.
– Jos ongelmia on, kehon epätasapaino hoidetaan kuntoon, kaikki kiertymiset, lihaskireydet ja lukot pois. Verenkierto, kudosnestekierto, aineenvaihdunta sekä hermotoiminta saadaan esteettömäksi ja tasapainoon, eikä kivulle ole tällöin tarvetta, Kattilakoski selventää.
Kattilakosken mukaan perinteisellä jäsenkorjauksella on saatu aikaan todella hyviä tuloksia, ja se on myös saanut tukea tehokkuudelleen tutkimuksesta.
– Vuonna 2003–2005 Kuopion yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin fysikaalista hoitoa, hierontaa sekä jäsenkorjausta, ja siinä todettiin, että jäsenkorjaus oli tehokkain.
Kattilakoski kuitenkin muistuttaa, että on olemassa toki sairauksia, mitä jäsenkorjaajat eivät voi parantaa.
– Kyllä perinteiset jäsenkorjaajat tietävät milloin hoitaa ja milloin ei, ja osaavat ohjata tarvittaessa jatkohoitoon muiden ammattialojen auttajien puoleen. Emmehän hallitse koko terveydenhuollon kenttää, tämä on vain pieni osa sitä.
– Tätä on turha pitää minään kilpailuna, ei meistä tule lääkäreitä, he ovat ihan ykkösiä omalla alallaan, Kattilakoski sanoo.
Muinainen hoitomuoto
Kattilakosken mukaan perinteinen jäsenkorjaus on vielä nykypäivän Suomessakin voimissaan, etenkin Pohjanmaalla.
– Kotiseudullani Pohjanmaalla on aina menty jäsenkorjaajalle tuki- ja liikuntaelimistön vaivoissa. Mutta jos mennään Itä- tai Etelä-Suomeen, niin tänäkään päivänä kaikki ihmiset eivät tiedä, mitä se on.
Hoidon juurten Kattilakoski sanoo ulottuvan hyvin kauas. Suomalaisessa kansanparannushistoriassakin se tunnettiin jo muinaissuomalaisessa kulttuurissa. Se oli yksi teknisen osaamisen hoitomuoto hierontojen ja kuppausten ohella.
– Jäsenkorjauksesta on myös mainittu Kalevalassa, 15. runossa. Hoidosta on kerrottu siellä kuvakielellä.
– Muualla maailmassa samankaltaista parantamista on tavattu jo Hippokrateen aikaan 400-500 vuotta ennen Kristusta, ja vielä tuotakin aiempana aikana. Jo silloin tehtiin selkärangan manipulaatioita ja tuolta ajalta löytyy ensimmäiset kirjoitukset asiasta.
Jäsenkorjaajaksi voi kouluttautua
Nykyään myös koulutus on tuottanut lisää jäsenkorjaajia. Näitä virallisia ammatinharjoittajia työskenteleekin Kattilakosken mukaan Suomessa reilut 100. Jäsenkorjaajia löytyy ympäri Suomen ja yleensä he toimivat omissa hoitotiloissaan. Jäsenkorjaajaksi voi opiskella esimerkiksi kansanopistoissa, riippuen alueesta.
– Meillä on käytössä koulutusjärjestelmä. Koulutus kestää 3,5 vuotta ja se sisältää opetuskursseja, hoitoharjoittelua sekä etätehtäviä. Lopuksi erikoistutaan ja tehdään näyttökoe sekä opinnäytetyö.
Kattilakosken mukaan asiakkaitakin hoitajilla riittää.
– En itsekään pysty tekemään niin paljon, kuin mitä olisi tulijoita. Nytkin vapaat hoitoajat menevät lokakuulle!
Näin jäsenkorjaus toimii – katso video!
Raimo Kurosen mukaan kalevalainen jäsenkorjaus tasapainottaa ihmisen koko tukirakennetta. Katso, miten Kuronen esitteli perinnehoitoa Huomenta Suomessa vuonna 2011.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Kuvat: Colourbox.com
Studio55.fi/ Annimari Pasanen
Kalevalan päivän kunniaksi juttu on uusinta toukokuulta 2013.