MTV3: Suomen ulkoministeriö laajan verkkovakoilun kohteena vuosia

Vakavat tietomurrot paljastuivat viime kevättalvella ja vakoilusta epäillään Venäjän ja Kiinan tiedusteluelimiä. Vakoilun kohteena epäillään olleen Suomen ja EU:n välinen tietoliikenne.

Julkisuudelta asia on pidetty salassa ja asia on ollut erittäin pienen piirin tiedossa.

MTV3 Uutisten lähteiden mukaan turvallisuusviranomaiset ovat järkyttyneitä tietomurron laajuudesta.

Ulkoministeriölle ja Suomelle tapaus on erittäin kiusallinen. Tarkkaa tietoa hakkeroinnin laajuudesta ei ole vieläkään, mutta ulkomailta tehdyt verkko-operaatiot ovat olleet erittäin laajoja ja kestäneet vuosikausia.

Täyttä varmuutta ei ole, ovatko asiat vieläkään kunnossa.

"Tätä on peitelty"

– Tätä on peitelty, jos suoraan sanotaan, MTV3 Uutisten haastattelemat lähteet kertovat.

Tietomurron jäljille päästiin, kun Suomen turvallisuusviranomaiset saivat asiasta ulkomailta tulleen vinkin. Tiettävästi vinkki tuli Viestintävirastossa toimivalle kansalliselle tietoturvaviranomaiselle CERT.FI:lle tai suojelupoliisille. Kiusallista joka tapauksessa on, että suomalaiset itse eivät tietomurtoa havainneet.

Kyseessä on mahdollisesti Red October -niminen vakoiluohjelma, joka voi CERT.FI:n mukaan varastaa tietoja paitsi tietokoneelta, myös siihen kytketystä älypuhelimesta.

Tieto asiasta on pidetty Suomessa erittäin pienen piirin sisällä.

Suomen kannalta tilannetta pahentaa, että ulkopuoliset ovat voineet seurata myös Suomen ja EU:n välistä tietoliikennettä - käytännössä Suomi on voinut olla avoin portti EU-tietoihin.

Viime kuukaudet ja viikot on kohuttu Yhdysvaltain turvallisuuspalvelun NSA:n vakoilusta, kun paljastui, että amerikkalaiset ovat kuunnelleet jopa liittokansleri Angela Merkelin puhelinta.

Suomen tapaus on kylmä muistutus, että Suomen kannalta itänaapuri on edelleen alan ykköstekijä. Kiina on puolestaan saattanut saada Suomen kautta arvokasta EU-tietoa.

Kybervalmiutta tehostettiin

Turvallisuuslähteet kertovat, että jo muutama vuosi sitten huomattiin, että jotakin on vialla.

Pian sen jälkeen, kolme vuotta sitten aloitettiin Suomen kyberstrategian päivitys, joka valmistui tammikuussa. Tämän vuoden loppuun ministeriöiltä odotetaan lisää konkreettisia toimia tietoturvan eteen.

Nyt paljastunut ja julkisuuteen tuleva verkkovakoilu tekee kyberstrategiasta entistä päivänpolttavamman. Vastaavia tietoturvahyökkäyksiä on ollut myös muualla Euroopassa, esimerkiksi Ranskassa.

Ulkoministeriö ja maan poliittinen johto joutuu nyt vastaamaan moneen kiusalliseen kysymykseen. Yksi on se, onko Suomi kertonut EU-kumppaneille tapahtuneesta vuodosta vai ei.

Diplomaattisesti herkkä kysymys on myös se, miten asia on käsitelty tai tullaan käsittelemään Venäjän ja Kiinan kanssa. Joka tapauksessa Suomen kansainvälinen uskottavuus ja luotettavuus esimerkiksi EU-kumppanina on koetuksella.

UM vahvistaa tietoturvamurron

Tietoturvapomo varoittaa sinisilmäisyydestä