Suuri osa suomalaisista puolustaa hoitajamitoituksen toteuttamista eikä halua sen päätyvän säästökohteeksi. Tämä käy ilmi MTV Uutisten teettämässä kyselyssä.
Yli 70 prosenttia kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että vanhusten hoivaa koskeva hoitajamitoitus on toteuttava aikataulunsa mukaisesti.
Sen sijaan hävittäjähankinnan ja oppivelvollisuuden laajentamisen nykyaikataulua puolusti alle 40 prosenttia vastaajista.
Tutkimukseen vastasi verkkopaneelissa 2 102 henkilöä 6.-10. heinäkuuta. Tutkimuksen teki MTV Uutisten toimeksiannosta Corefiner Oy.
Kyselyn yhtenä tarkoituksena oli selvittää, mistä Suomi voisi kansalaisten mielestä säästää, jos julkisen talouden tasapainottaminen sitä vaatii?
Ainakaan hoitajamitoituksesta ei haluta tinkiä. Käytännössä hoitajamitoitus tarkoittaa sitä, että ympärivuorokautisessa hoivassa on oltava 0,7 hoitajaa yhtä vanhusta kohti viimeistään keväällä 2023. Kaikki palvelupaikat eivät tätä kriteeriä nykyisin täytä ja viime vuosina on paljastunut useita laiminlyöntejä vanhusten hoivassa.
Hoitajamitoitus edellyttää noin 4 400 uuden hoitajan hankkimista, mikä maksaa satoja miljoonia euroja.
Suomalaiset vaikuttavat olevan valmiita satsaamaan vanhusten hoitoon.
– Ei missään nimessä voida tinkiä. Mikä se on tärkeämpää kuin ihmisiä hoitaa, kun on se loppu lähellä. Meikäläiselläkään se ei ole kovin kaukana, Kalle Hakola pohti MTV Uutisten katugallupissa.
– Ikäluokat vanhenevat ja tarvitaan enemmän hoitoa, muistutti puolestaan Sirkka Liisa Nissilä.
Miehet haluavat hävittäjiä
Hornet-hävittäjien korvaajien hankinta tai oppivelvollisuusiän pidentäminen ja maksuton toisen asteen opetus saavat selvästi vähemmän puolustajia.
Hävittäjien HX-hankkeen alkuperäisen aikataulun haluaa säilyttää 38 prosenttia vastaajista ja oppivelvollisuuden laajennuksen 37 prosenttia vastaajista.
Miesvastaajista yli puolet puolusti hävittäjähankinnan aikataulua, mutta naisista vain joka neljäs. Hornet-hävittäjien korvaajien hintahaarukka on 7-10 miljardissa eurossa.
Kyselyn tulokset eivät tyrmää hävittäjä- ja oppivelvollisuushankkeita, sillä moni haluaisi ennemmin lykätä niitä kuin luopua täysin.
46 prosenttia vastaajista lykkäisi hävittäjähankintaa siihen asti, kunnes kansantalous on toipunut koronakriisistä.
– Muutenkin ollaan velkaantunut maa. Jos saadaan taloutta kuntoon niin ehkä sitten, Rami Hujanen mietti katugallupissa
Ja myös oppivelvollisuuden laajennukselle on ennemmin kannatusta kuin vastustusta. Kyselyssä joka viides vastaaja luopuisi laajennuksesta ja 40 prosenttia lykkäisi sitä.
Hallitusohjelman tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen eli lukion tai ammatillisen koulutuksen. Oppivelvollisuusikä korotettaisiin 18 ikävuoteen.
– Pitäisin sitä (oppivelvollisuuden laajennusta) hyvänä asiana. Moni nuori, joka ei saa kaikkia puitteita elämään, pystyisi jatkamaan itsenäisesti ja se loisi turvaa oman elämän aloittamiseen, Henna Pender pohti.
Hoitajamitoituksen osalta naisista jopa 80 prosenttia kannatti nykyisessä aikataulussa pysymistä ja miehistä 65 prosenttia.