Aluevaaleissa ainakin Uudellamaalla suurin osa valtuustopaikoista meni isoista kaupungeista ehdolla olleille ehdokkaille. Pienemmissä kunnissa toivotaan nyt parasta, mutta asia myös huolettaa.
Sunnuntaina käytiin Suomen historian ensimmäiset aluevaalit, joissa äänestettiin valtuutetut 21 hyvinvointialueelle. Valtuutetut päättävät jatkossa hyvinvointialueiden lähipalveluiden, eli esimerkiksi sosiaali- ja terveys ja pelastuspalvelujen järjestämisestä.
Uudenmaan eri hyvinvointialueilla valtuutettuja valittiin eniten juuri isoista kaupungeista. Esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella Vantaa saa valtuustopaikoista 60 ja Kerava vain 9. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella puolestaan Espoo saa 47 valtuutettua, Hanko vain yhden ja Siuntio ei yhtään.
Miten tämä epäsuhta valtuustopaikoissa vaikuttaa päätöksentekoon ja saavatko pienemmät kunnat ja kaupungit jatkossa toiveensa alueilla kuuluviin?
Keskittyminen oli tiedossa
Hangon kaupunginjohtajan Denis Strandellin mukaan valtuustopaikkojen keskittyminen suuriin kaupunkeihin oli vääjäämättömästi odotettavissa.
– Vallan mukana tulee vastuu, ja vastuu koko alueesta. Toivon todella, että alueet nähdään kokonaisina.
Hän uskoo, että yhteistyöllä kaikkien kanssa myös Hangon yhdellä valitulla edustajalla on mahdollisuudet tuoda Hangon asioita esiin.
Strandellin mukaan hankolaisia on huolestuttanut se, pysyvätkö palvelut jatkossakin lähipalveluina ja säilyvätkö Hangossa sellaiset palvelut, kuten neuvola ja terveyskeskukset.
